Eurovaalien tulos oli siunaus Euroopan status quolle

Vaikka EU-kriittiset ryhmittymät nousivat europarlamenttivaaleissa, vaalitulos säilytti parlamentin valtasuhteet, todettiin Aleksanteri-instituutin, Eurooppalainen Suomi ry:n ja Helsingin yliopiston Alumniyhdistyksen keskustelutilaisuudessa.

– Vaalitulos heijastelee Euroopan poliittisen energian ehtymistä ja eurooppalaisen vision puuttumista, toteaa Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkija Timo Miettinen.

Juuri käytyjen Euroopan parlamenttivaalien ilmiö oli EU-kriittisten ryhmien nousu. Iso-Britanniassa Ukip voitti vaalit ja Ranskassa äärioikeistolainen Front National sai neljänneksen äänistä.

– Euroskeptiset ryhmät tulevat todennäköisesti jähmettämään päätöksentekoa sosiaalipoliittisissa asioissa kuten sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvissä uudistuksissa, Miettinen arvioi maanantaina 26.5. Eurooppa-salissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Kaksi oikeistoa

EU-kriitikoiden vaikutus kuitenkin riippuu siitä, millaisia ryhmittymiä ne muodostavat. Miettisen mukaan maltillinen oikeisto halunnee tehdä selkeän pesäeron äärioikeistoon.

– Rajaksi tulee se, kuinka kriittisiä ryhmät ovat. Esimerkiksi perussuomalaisilla on tarve profiloitua maltillisiksi eurokriitikoiksi, totesi tilaisuudessa myös puhunut, Eurooppalainen Suomi Ry:n Arto Aniluoto.

Euroskeptisten ryhmien noususta huolimatta vaalien tulos on sekä Miettisen että Aniluodon mukaan  ehkä jonkinlainen siunaus EU:n status quolle. Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) ja parlamentin sosialistit ja demokraatit (S&D) säilyttivät valtaenemmistön. Parlamentin päätöksenteko keskittyy todennäköisesti edelleen niiden muodostamalle koalitiolle.

Itä entistä etäämmällä

Miettinen ei näe vaalien tuoneen mukanaan suuria muutosvoimia. EU:n itälaajenemisen energia on ehtynyt ja nyt painottuu pohjois-eteläakseli. Samalla jaottelu protestanttisen ja katolisen Euroopan erilaisiin työkulttuureihin on tehnyt paluun, ja Euroopan maiden talousyhteistyö on luonut rauhan ja solidaarisuuden sijasta taloudellista kilpailua.

EU-kriittisyyden ja kansallistunteiden paineessa EU:n pitäisikin nyt onnistua yhdistämään maanosan erilaiset työkulttuurit ja tasot ja uudistamaan talousyhteistyö solidaarisuuden turvaamiseksi.

Keskustelutilaisuuden Eurooppa-salissa järjestivät Aleksanteri-instituutti, Eurooppalainen Suomi Ry ja Helsingin yliopiston alumniyhdistys.