Julkisen talouden lisäsopeutukset ovat välttämättömiä, mutta taloutta ei pidä kiristää vielä, vaan vuosina 2017 ja 2018. Silloin leikkaukset vaativat huolellisen ja avoimen valmistelun, johon akateemisella tutkimuksellakin on annettavaa. Näin ajattelee professoreista muodostuva talouspolitiikan arviointineuvosto, joka julkaisi ensimmäisen raporttinsa tänään tiistaina.
Neuvosto suosittelee, ettei menoleikkauksia pidä voida kiertää. Nyt sovitut lapsilisien leikkaukset vesitettiin osin verovähennyksellä.
Kolmikanta runnoi, tutkimustietoa oli
Esimerkkeinä viime vuosien talouspoliittisesta valmistelusta neuvosto käyttää vero- ja eläkeuudistuksia. Jälkimmäinen näyttää sujuneen paremmin, mutta neuvottelut käytiin suljetuin ovin kolmikannalla ja valtiovarainministeriön ohjauksessa. Puolueiden ja eduskunnan rooli jäi passiiviseksi.
Tutkimustietoa oli esimerkillisesti saatavilla ja sitä hyödynnettiin. Taustatietoa tuottivat etenkin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Eläketurvakeskus ETK. Eläkeuudistusta valmisteleva asiantuntijatyöryhmä olisi kuitenkin kaivannut lisää tutkimustietoa esimerkiksi sosioekonomisten erojen yhteydestä eliniän odotteeseen, joka on uuden eläkeratkaisun kulmakivi.
– Tutkimus oli korkeatasoista, mutta oliko se ihan niin monipuolista kuin voisi olla? kysyy arviointineuvoston jäsen, dekaani Liisa Laakso Helsingin yliopistosta.
Mikä on hyvää taloustiedettä?
Liisa Laakso toivoo, että yliopistoillakin olisi riittävästi voimavaroja ja motivaatiota julkisen hallinnon ja talouden sekä julkisoikeuden tutkimukseen. Tutkimuslaitosten varaan sitä ei voi liiaksi jättää, sillä niiden kriittistä ja pitkäjänteistä työtä rajoittavat rahoituslähteet ja erilaiset selvitysluontoiset tehtävät.
Kiristyvässä talouspolitiikassa tarvitaan useiden tieteenalojen osaamista. Päätökset liittyvät esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan, koulutukseen, päivähoitoon ja sairaanhoitoon.
– Yliopistoilla on myös vastuu keskustella kriittisesti talouspolitiikan tiedeperustasta ja moniäänisyydestä, Laakso sanoo.
Talouspoliittisen arviointineuvoston tavoitteena on parantaa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen valmistelun laatua, avoimuutta ja ymmärrettävyyttä. Neuvoston puheenjohtaja on professori Roope Uusitalo ja Laakson lisäksi jäseninä ovat professorit Torben M. Andersen Århusin yliopistosta, Kaisa Kotakorpi Turun yliopistosta ja Mikko Puhakka Oulun yliopistosta. Uusitalo siirtyi juuri Helsingin yliopistosta Jyväskylän yliopistoon koulutuksen taloustieteen professoriksi.
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti
VM: Talouspolitiikan arviointineuvosto asetettiin viiden vuoden toimikaudeksi
Talouspolitiikan arviointineuvosto
Talous-Roope arvioimaan poliitikkoja
Lue myös: Professori Heikki Patomäeltä uutuuskirja Suomen talouspolitiikan tulevaisuudesta