Dylan bolševikkien maassa

Professori Tomi Huttunen kertoo kolumnissaan, kuinka Tbilisin nuoret nostivat Bob Dylanin auton ilmaan.

Bob Dylan sai kirjallisuuden Nobelin 10. joulukuuta. Monia askarruttaa silti yhä, onko hän mikään kirjailija. Ainakin hänellä on omituinen suhde venäläiseen kirjallisuuteen.

Odessanjuutalaisten jälkeläinen Dylan vieraili ainoan kerran Neuvostoliitossa vuonna 1985 Andrei Voznesenskin ja Jevgeni Jevtušenkon kutsusta. Kuuluisat neuvostorunoilijat pyysivät hänet Moskovaan nimenomaan kirjailijan ominaisuudessa. Tuolloin Neuvostoliitossa ei ollut julkaistu virallisesti vielä yhtään oikeaa kotimaista rocklevyä.

Kansainvälisen Nuoriso- ja opiskelijafestivaalin aattona Moskovan stadionilla vietettiin maailmanrunouden iltaa, jossa Dylan esiintyi. Provokaatioiden pelossa konserttia ei mainostettu ja yleisöksi pääsi vain bussilla paikalle kuljetettuja Komsomolin jäseniä.

Dylan esiintyi yksin akustisen kitaran kanssa. Hän päätti luottaa hitteihinsä, mutta puolityhjä englantia osaamaton stadion reagoi vaisusti. Jevtušenko ja Voznesenski olivat kauhuissaan: tätä vartenko he olivat kutsuneet maailmantähden Neuvostoliittoon?  

Voznesenski vei Dylanin lohdutukseksi datšalleen Peredelkinoon. Siellä kyyneliä nieleskellyt muusikko sanoi haluavansa Odessaan Zimmermanin mummon kotiseudulle. Häntä lähdettiinkin viemään, mutta suljetun Odessan sijasta Gruusian Tbilisiin, jossa oli järjestetty Neuvostoliiton ensimmäinen rockfestivaali Keväiset rytmit vuonna 1980. Siellä Dylan piti konsertin, ja tällä kertaa yleisö innostui liikaakin. Paikallinen nuoriso nosti artistin kauhuksi tätä kuljettaneen auton ilmaan. Muistelmateoksessaan Dylan on myös kertonut saaneensa kokeilla kovasti arvostamansa Leo Tolstoin polkupyörää Jasnaja Poljanassa.

Vuonna 1988 Dylanin konsertti Leningradissa peruttiin, koska huhujen mukaan sinne myytiin vain neljä lippua.

Miksei Dylanista pidetä Venäjällä? Siksikö että kulttuurissa kaksoisolennot toimivat kanavana vieraan ilmiön kotiutumiselle — ja sen viimeisenä esteenä?

Bulat Okudžavan kaltaisten bardien traditio on vaikuttanut rockiin paljon, mutta Duluthin Bulatille ovet eivät tahdo aueta idässä. 

Kirjoittaja on venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Helsingin yliopistossa. Kolumni on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/10/16.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa Yliopisto-lehti ja rakastu tieteeseen.