Brasilia on myös lähtenyt Intian ja Kiinan — eli kaltaistensa uusien talouskasvun jättimaiden — kanssa kilpasille Afrikan luonnonvaroista.
— Suuri kysymys ympäristön kannalta tietenkin on, millä menetelmillä ja kuinka kestävästi luontoa tullaan hyödyntämään, politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen johtaja, professori Jussi Pakkasvirta sanoo.
Brasilialla on väkilukuunsa nähden mahtavat luonnonvarat omastakin takaa. Silti maa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistanut lähetystöjensä määrän Afrikassa ja antanut mantereelle anteeksi miljardin dollarin edestä velkoja.
— Brasilia on todellakin tullut Afrikkaan. Sen Afrikan valtioiden kanssa tekemä kauppa on kuusinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana, Pakkasvirta sanoo.
Eurooppa jää jalkoihin
— Tällainen aiemmin köyhään etelään luettujen valtioiden välinen kauppayhteistyö näyttää havainnollisesti, missä uudessa multipolaarisessa maailmassa mennään. Eurooppa on monella tavalla marginaalissa Brasilian, Intian, Kiinan ja Afrikan näkökulmasta.
Miten afrikkalaiset suhtautuvat uuteen ryntäykseen? Jossain määrin uudet tulokkaat tekevät Afrikassa samaa kuin eurooppalaiset kolonialismin aikaan, mutta nyt toki tulokkaita vastassa ovat itsenäiset valtiot. Ne voivat tehdä sopimuksia ja hyötyäkin ryntäyksestä, Pakkasvirta muistuttaa.
— Tansaniassa ja Keniassa haastattelemani nuoret tutkijat eivät tuntuneet kaipaavan kovinkaan paljon pohjoismaista hyvinvointivaltio- ja ihmisoikeuspuhetta. He peräänkuuluttivat aasialaista tehokkuutta ja johtajuutta: mallia, jossa asiat ja talous laitetaan ensin kuntoon ja ihmisoikeuksia katsotaan sitten myöhemmin.
Brasilia Tiedekulmassa
Millä ehdoilla bisnestä tehdään Brasiliassa? Nouseeko alueellinen suurvalta myös merkittäväksi globaaliksi vaikuttajaksi? Minkälaisia muutoksia Brasilian uskonnollisella kentällä tapahtuu? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Tiedekulmassa 28.10.-8.11. Tiedekulman keskusteluja voi seurata myös suorana lähetyksenä verkossa osoitteessa helsinki.fi/tiedekulma.