Arvot ovat yhteydessä siihen miten suhtaudumme asiantuntijatietoon

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa havaittiin, että henkilökohtaisilla arvoilla on merkitystä sen kannalta, kuinka ihmiset suhtautuvat asiantuntijatietoon. Erityisesti muutoksen ja säilyttämisen arvostamisella todettiin olevan merkitystä asiantuntijatietoon suhtautumisessa. Muutosarvoissa henkilöillä painottuvat itsenäinen ajattelu ja toiminta, haasteet sekä avoimuus muutokselle. Näille arvoille vastakkaisissa säilyttämisarvoissa keskeistä on järjestys, turvallisuus ja perinteet sekä pysyvyys.

-Tutkimuksessa havaittiin muun muassa, että muutosvalmiusarvot liittyivät vähäisempään lääkärin antamien ohjeiden, esimerkiksi reseptin, noudattamiseen, kertoo VTM Salla Ahola, joka väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 21. lokakuuta. 

Tulokset osoittivat, että rationaalisen totuuden ja vallan arvostaminen liittyivät valmiuteen kyseenalaistaa asiantuntijoiden näkemyksiä. Sen sijaan säilyttämisarvojen kannattaminen oli yhteydessä vähäisempään valmiuteen kyseenalaistaa asiantuntijoita. Säilyttämistä kannattavilla henkilöillä oli myös taipumusta konsultoida lääkäreitä eikä suosia vaihtoehtohoitoja.

Yksilölliset tekijät ja tilannetekijät
 samanmielisyyden taustalla

Tutkimuksessa analysoitiin, miksi henkilöt eivät olleet esittäneet asiantuntijalle eriävää näkemystään tai olleet asiantuntijan kanssa eri mieltä. Esille nousivat yksilölliset tekijät ja tilannetekijät. Yksilölliset tekijät koskivat vastaajien henkilökohtaisia ominaisuuksia, luottamusta asiantuntijoihin ja haluttomuutta ilmaista erimielisyyksiä.

Tilannetekijöihin kuuluivat erimielisyyden kohteena olevan aiheen tärkeys ja esimerkiksi se, että asiantuntijoiden kanssa oltiin tekemisissä harvoin. Osa syistä koski erimielisyyden ilmaisemiseen mahdollisesti liittyviä sosiaalisia riskejä ja sitä, ettei asiantuntija kuitenkaan muuttaisi näkemystään.

Väitöstutkimus tarkastelee asiantuntijatietoon suhtautumista kolmesta näkökulmasta. Ensimmäinen liittyy valmiuteen kyseenalaistaa asiantuntijoiden näkemyksiä, toinen lääkäreiden antamien ohjeiden noudattamiseen ja kolmas halukkuuteen konsultoida ensisijaisesti joko lääkäreitä tai täydentävän ja vaihtoehtoisen lääketieteen harjoittajia terveysneuvojen tai hoidon saamiseksi. Tutkimuksessa käytettiin väestöotoksiin pohjautuvia kyselyaineistoja Suomesta ja yli kymmenestä muusta Euroopan maasta. Aineisto oli pääasiassa määrällistä, ja sen analysoimiseen käytettiin tilastollisia menetelmiä, kuten logistista regressioanalyysia.

VTM Salla Ahola väittelee 21.10.2016 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Values and stances towards expert knowledge". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorium XIV, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Rainer Bromme, University of Münster, ja kustoksena professori Anna-Maija Pirttilä-Backman.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot:
Salla Ahola
salla.ahola@helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta