Ilkka Kalliala työskentelee kliinisenä opettajana Helsingin yliopistossa ja HUSissa sekä kliinisenä tutkijana Sigrid Juseliuksen säätiön apurahalla.
Mitä tutkit?
Ylipäätään monenlaisia kliinisen epidemiologian aiheita, ehkäpä eniten ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamiin sairauksiin liittyen, sekä emättimen mikrobiomin ja metabolomin yhteyttä muun muassa HPV:n aiheuttamiin sairauksiin. Metabolomi tarkoittaa kaikkia pieniä molekyylejä, joita solut tuottavat aineenvaihdunnassa.
Kuinka yleinen kohdunkaulansyöpä on?
Kohdunkaulansyöpätapauksia on Suomessa parisataa vuodessa. Se on aika harvinainen syöpä meillä; kymmeneksi yleisin syöpä naisilla tällä hetkellä.
Maailmanlaajuisesti kohdunkaulan syöpä on naisten neljänneksi yleisin syöpä. Ilmaantuvuus ja kuolleisuus on korkeaa erityisesti maissa, joissa ei ole seulontaa eikä rokotetta käytettävissä.
Miksi tieteellinen tutkimus on tärkeää potilaan kannalta?
Kliinistä tutkimusta tehdään, jotta potilaita voidaan hoitaa paremmin. Kehitämme ja tutkimme uusien hoitojen toimivuutta potilailla ja arvioimme olemassa olevien toimivuutta ja tehokkuutta, jotta voimme päästä eroon vähähyötyisistä hoidoista ja tarjota potilaille parasta ja vaikuttavaa hoitoa.
Miten tutkimusalasi hoito on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana?
Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) suhteen on tapahtunut paljon reilun 10 vuoden aikana, koska olemme saaneet rokotteen papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä vastaan. Se on ensimmäinen saatavilla oleva syöpärokote ja se näyttää toimivan todella hyvin.
60-luvulta Suomessa on tehty ensisijaisesti papa-seulontaa, jonka ansiosta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus ovat vähentyneet noin 80 prosenttia. Viime aikoina papa-seulonta ei ole enää toiminut ihan niin hyvin, sillä HPV:tä on enemmän liikkeellä ja siksi on siirrytty HPV-seulontaan.
Jatkossa HPV-rokotettuja ikäluokkia ei välttämättä tarvitse seuloa läheskään niin tiiviisti kuin aikaisemmin, jolloin on käyty viiden vuoden välein papassa 65-vuotiaaksi asti. Jatkossa HPV- seulontaa yritetään räätälöidä muun muassa sen mukaan, että onko ihminen saanut rokotuksen vai ei.
Minkä ikäiselle HPV-rokote kannattaa antaa? Voisiko esimerkiksi joku keski-ikäinen saada HPV-rokotteen vai onko se liian myöhäistä?
Nykyään rokote annetaan vitos-kutosluokalla, ja tutkimusten mukaan se kannattaisi antaa juuri esimerkiksi ala-asteikäisille. Rokote nimittäin estää uusia tartuntoja, mutta se ei paranna jo olemassa olevia tartuntoja. Nykykäsityksen mukaan HP-viruksesta ei pääse koskaan eroon, mutta immuunijärjestelmä pitää sen aisoissa eli periaatteessa niin pitkään kun immuunijärjestelmä toimii niin HPV:stä ei ole haittaa.
Keski-ikäiselle rokotteesta ei ole välttämättä enää hyötyä, varsinkin jos erilaisia HP-viruksia on ehtinyt kertyä elimistöön. Jos sen kuitenkin haluaa ottaa, Suomessa omalla kustannuksella, niin ei siitä toisaalta ole haittaakaan. Apteekista voi ostaa rokotteen, joka estää yhdeksän eri HPV-viruksen tartunnan, eli siten voi ainakin teoriassa ehkäistä mahdollisia uusia tartuntoja. Seulontaan on kuitenkin tärkeää osallistua myös aikuisena otetun rokotuksen jälkeen, koska rokote ei tosiaan toimi jo saatuja HPV-tyyppejä vastaan.
Tulosten mukaan HPV-rokote vaikuttaa erittäin tehokkaalta kun se annetaan ajoissa. Mikään hoitomuoto ole sataprosenttinen, mutta HPV-rokotteessa ollaan nykykäsityksen mukaan melko lähellä sitä.
Pystytäänkö hoidoissa ottamaan huomioon potilaan yksilöllinen terveys?
Jos puhutaan syövän esiastemuutoksesta niin kyllähän se hoito tehdään aina yksilöllisesti. Siinä pyritään ottamaan huomioon se, että millainen se muutos ylipäätään on ja esimerkiksi onko vielä mahdollisesti toive raskaudesta vai ei ja räätälöidä sitä sitten hoito näiden ja monien muiden tekijöiden mukaan potilaalle sopivaksi.
Mitä toivoisit että potilaat uskaltaisivat rohkeammin kysyä sinulta?
Lääkäri ja hoitaja ovat sitä varten, että he vastaavat potilaan kysymyksiin. Eli jos on mitään epäselvää esimerkiksi HPV:een tai omaan tilanteeseen liittyen, niin kyllä kannattaa rohkeasti vaan kysyä.
Miten potilas voi itse parhaiten vaikuttaa omaan toipumiseensa tai terveyteensä?
Lopeta tupakointi: tutkimusten mukaan tupakointi itsenäisenä riskitekijänä lisää kohdunkaulansyövän riskiä naisilla, joilla on HPV-infektio.
Lisäksi: kannattaa käydä seulonnoissa ja antaa lapsille HPV-rokotus.
Jos voisit lähettää yhden viestin kaikille vastaanotollesi odottaville potilaille tänään, mitä sanoisit?
Jos sinulle tulee seulonnasta lähete jatkotutkimuksiin niin ei kannata hätääntyä, sillä todella harvalla onneksi löytyy jatkotutkimuksissa syöpää. Sen sijaan koko seulonnan idea, monista muista seulonnoista poiketen, on nimenomaan löytää esiastemuutoksia ja hoitaa ne ennen niiden kehittymistä syöväksi eli estää syöpää. Lisäksi suuri osa havaituista lievistä ja keskivahvoistakin esiastemuutoksista paranee itsestään.
Mikä on juuri nyt jännittävin asia mitä alallasi tapahtuu, mistä tutkimustuloksesta tai läpimurrosta olet viime aikoina innostunut eniten?
Se innostaa miten hyvin HPV-rokote näyttää toimivan.
Lisäksi on hyvin alustavia löydöksiä siitä, että ne syövän esiastemuutokset, joita rokotetuille kehittyy, eivät ehkä ole samanlaisia kuin rokottamattomilla eli sellaisia joista kehittyisi ajan kanssa syöpä. Tämä voi muuttaa seulontakäytäntöjä, jos lapsena rokotettujen esiasteet ovat ainakin joksikin osaksi sellaisia, että niitä ei tarvitsisi etsiä.
Kliinisen epidemiologian ymmärryksen lisääminen lääkärikunnassa ja kliinisen tutkimuksen ja opetuksen näkyväksi tekeminen innostaa. Haluan lisätä suoraan potilaita tutkivan tutkimuksen ymmärrystä ja arvostusta Suomessa – potilaan äärellä tehty tutkimus kuitenkin vaikuttaa suoraan sekä potilaan saaman hoidon vaikuttavuuteen että meidän koko terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan.
Millaiseen tulevaisuuteen uskot, miltä oman alasi terveydenhuolto näyttää 10 vuoden päästä?
HPV-asioiden suhteen olemme saaneet muutettua seulontaa aikoja vastaavaksi. Kymmenen vuoden kuluttua ensimmäiset rokotetut ikäluokat ovat noin 40-vuotiaita, jolloin he tulisivat seulontaan kolmatta kertaa. HPV:n aiheuttamat syövät ovat olleet huipussaan keskimäärin noin neljänkympin kohdalla, ja toivottavasti sekä niitä syöpiä että esiasteita nähdään todella paljon vähemmän silloin. Uskon, että kohdunkaulan syöpä on saatu lähes hävitettyä tai ainakin tehtyä hyvin harvinaiseksi sairaudeksi Suomessa. Tämä on myös maailman terveysjärjestön WHO:n tavoite.
Lisäksi toivon, että suoraan potilashoitoon vaikuttavan kliinisen tutkimuksen asema ja arvostus ylipäätään on hyvin erilainen kuin nyt. Toivon myös, että näyttöön perustuva lääketiede (evidence based medicine) on entistä vahvemmin mukana jo lääketieteen perusopetuksessa. Ja että sitäkin kautta lääkäreiden taidot tulkita ja ymmärtää tutkimustuloksia ja sitä kautta soveltaa niitä käytäntöön ovat tosi paljon vahvemmalla pohjalla kuin mitä ne ovat tällä hetkellä. Meidän pitää pystyä jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia ja eri tekijöiden keskinäisten suhteiden vahvuutta ja merkitystä.
Miltä tavallinen työpäiväsi näyttää?
Yleensä päivä sisältää lääketieteen kandidaattien potilasopetusta ja luentoja. Lisäksi teen potilastyötä naistentautien poliklinikalla pääasiassa kolposkopioissa. Noin puolet ajasta teen tutkimusta joko sairaalassa tai kotona.
Mitä kolposkopia tarkoittaa?
Se on nimi vähän pidemmälle gynekologiselle tutkimukselle, jossa tähystetään valomikroskoopilla kohdun suulle ja emättimeen, ja katsotaan löytyykö siellä ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamia solumuutoksia vai ei. Ja jos löytyy, niin otetaan muutoksista koepaloja ja tarvittaessa hoidetaan kyseiset muutokset.
Mikä sai sinut alun perin hakeutumaan alas pariin? Oliko joku käänteentekevä hetki?
Olin töissä sijaisena Naistenklinikalla vuonna 2009. Siellä oli todella hyvä henki, upeita kollegoita ja pääsin oikeasti auttamaan potilaita. En tiedä onko iloisempaa hetkeä kuin se, että syntyy uusi ihminen maailmaan.
Työni on ylipäätään todella mielenkiintoista. Ja minua motivoi se, että pystyn auttamaan ihmisiä.
Lahjoittamalla Helsingin yliopistolle annat tieteen liekin loistaa ja tuet matkaa kohti tulevaisuuden läpimurtoja. Voit tehdä lahjoituksen valitsemallesi tutkimusalalle tai tehdä yleislahjoituksen Helsingin yliopistolle opintojen ja tutkimuksen tueksi. Tule mukaan tekemään elämän läpimurtoja!