Tietoa harvinaisista syövistä kertyy tyypillisesti yksittäisistä tapauksista tai pienistä potilassarjatutkimuksista. Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Anna-Stiina Meriläinen selvitti väitöstutkimuksessaan laajemmin yhden harvinaisen syövän, hikirauhasista lähtevän ihosyövän, eli ekkriinisen porokarsinooman, yleisyyttä ja ennustetta suomalaisessa väestössä. Hän havaitsi Suomen Syöpärekisterin tietojen perusteella, että Suomessa sairastuu vuosittain keskimäärin 3–8 potilasta ekkriiniseen porokarsinoomaan.
– Aiemmin tieteellisessä kirjallisuudessa porokarsinooman kuva on ollut varsin aggressiivinen, mutta Syöpärekisteristä saadun tiedon perusteella sairastuneet ovat viiden vuoden seurannassa yhtä todennäköisesti elossa kuin muu väestö, Meriläinen kertoo.
Tutkimuksessa analysoitiin myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella hoidettujen 14 potilaan sairaskertomusmerkinnät. Heistä yksikään ei kuollut tautiin, vaikka osalla tauti oli levinnyt imusolmukkeisiin.
Porokarsinooma on iäkkäiden tauti
Suomessa porokarsinoomaa sairastavista noin puolet on 80-vuotiaita tai vanhempia.
Porokarsinooma voi tulla mihin osaan kehoa vain, mutta yleisimmin se löytyy pään ja kaulan alueelta, alaraajoista tai vartalolta. Kasvaimella ei ole tyypillistä ulkonäköä, vaan sen voi sekoittaa muihin ihokasvaimiin.
Pahanlaatuiselle porokarsinoomalle on myös hyvänlaatuinen vastine, ekkriininen porooma. Viime vuosien geneettiset tutkimukset viittaavat siihen, että iso osa porokarsinoomista kehittyy hyvänlaatuisesta poroomasta vuosien tai vuosikymmenten aikana.
– Ihomuutoksia kannattaa tarkkailla. Jos pitkään samannäköisenä ollut ihomuutos alkaa muuntua, esimerkiksi kasvaa tai pinta rikkoutua ja vuotaa kudosnestettä tai verta, sitä kannattaa näyttää lääkärille, muistuttaa Meriläinen.
Lisää tutkimusta tarvitaan
Harvinaisten syöpien tutkimus on haastavaa vähäisen potilasmäärän takia. Kuitenkin kaikista syövistä yhteensä 22–24 prosenttia on harvinaisia.
Jotta porokarsinooman hoitoa ja ennustetta voitaisiin parantaa, olisi tärkeää, että mahdollisimman moni harvinaista syöpää sairastavista saataisiin rekrytoitua tutkimuksiin.
– Olisi todella hienoa, jos porokarsinooman tutkimusta voitaisiin tehdä pohjoismaisena tai laajempana yhteistyönä. Siten tietoa kertyisi nopeammin, mikä hyödyttäisi potilaita, Meriläinen toivoo.
Lisätietoa
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri, Anna-Stiina Meriläinen
LL Anna-Stiina Meriläinen väittelee 30.10.2026 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”