Suomessa syntyy vuosittain noin 500 lasta, joilla on synnynnäinen sydänvika, ja heistä noin 300 tarvitsee korjaavan sydänleikkauksen ja osa katetrointitoimenpiteen. Ensimmäinen synnynnäisestä sydänviasta kärsivä lapsi leikattiin Suomessa vuonna 1953, ja sen jälkeen leikkauksia on tehty yli 13 000 lapselle.
Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat nyt analysoineet Suomessa tehtyjen lasten sydänleikkausten pitkäaikaistulokset sekä leikkauksen läpikäyneiden lasten kuolinsyyt vuodesta 1953 vuoteen 2012 asti. Tuona aikana tehtiin 14 079 sydänleikkausta 10 964 lapselle. Sydänleikattujen lasten terveys- ja kuolinsyytietoja verrattiin sukupuolen, iän, synnyinpaikan ja sairaanhoitopiirin suhteen vakioituun normaaliväestöön.
– Näin kattava ja pitkällä seuranta-ajalla tehty tutkimus ei olisi ollut mahdollista ilman Suomen luotettavia väestörekistereitä sekä kansallista lasten sydänleikkausten tietokantaa, jonka professorit Ilmo Louhimo ja Heikki Sairanen loivat HYKS:n lastenklinikalla, sanoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöstutkimusta tekevä Alireza Raissadati. Kansallinen lasten sydänleikkausten tietokanta sisältää kaikki Suomessa tehdyt lasten sydänleikkaukset.
Vuosikymmenten kuluessa kaikki monimutkaisimmatkin synnynnäiset sydänviat ovat tulleet leikkaushoidon piiriin. Diagnostiikan, leikkaustekniikoiden ja hoitomenetelmien kehittymisen myötä leikkauskuolleisuus on vähentynyt ja hoitotulokset parantuneet. Tutkimus osoitti, että myös monimutkaisten sydänvikojen korjausleikkauksen läpikäyneillä myöhemmät sydämen vajaatoiminta ja äkkikuolemat ovat vähentyneet merkittävästi.
– Esimerkiksi valtasuonten transposition vuoksi leikattujen potilaiden keskuudessa ei vuoden 1990 jälkeen ole havaittu lainkaan aikaisemmin niin tavallisia äkkikuolemia, Raissadati toteaa. Valtasuonten transpositiossa (TGA) aortan ja keuhkovaltimon lähtökohta ovat vaihtaneet paikkaa.
Yksikammioisten sydänvikojen vuoksi leikatuilla potilailla oli kuitenkin edelleen huomattava riski myöhäiskuolemiin. Potilaat kuolivat myös normaaliväestöä useammin neurologisiin- ja hengityselinsairauksiin, erityisesti aivoverenkiertohäiriöihin ja keuhkokuumeeseen. Tutkimuksessa korostui myös liitännäiselinvikojen merkittävä osuus potilaiden myöhäiskuolemissa.
'Yksinkertaisen’ synnynnäisen sydänvian takia leikattujen lasten elinajanodote osoittautui lähes samaksi kuin verrokkiväestöllä, ja myös vaikeista synnynnäisistä sydänvioista kärsineiden lasten elinajanodote on parantunut huomattavasti, vaikka se on kuitenkin edelleen selvästi verrokkiväestöä alhaisempi.
– Synnynnäisen sydänvian korjausleikkauksen läpikäyneet potilaat – erityisesti ne, joiden sydänvika on ollut vaikea – tarvitsevat huolellista pitkäaikaisseurantaa, tutkijat toteavat.
Lisätietoja:
LL Alireza Raissadati, puh. 040 7155 243, sähköposti: alireza.raissadati@helsinki.fi
Ylilääkäri, dosentti Eero Jokinen, puh. 050 4270 301
Professori Heikki Sairanen, puh. 0400 100798
Viite: Alireza Raissadati, Heta Nieminen, Jari Haukka, Heikki Sairanen, Eero Jokinen: Late Causes of Death After Pediatric Cardiac Surgery. A 60-Year Population-Based Study. JACC. 2 Aug 2016 DOI 10.1016/j.jacc.2016.05.038