Iso kaivannaissektori ei tee maasta välttämättä kultakaivosta vaan voi hidastaa maan talouskehitystä. Raaka-ainekiroukseksi kutsuttu ilmiö vaikuttaa rahoitussektoriin, joka tottuu palvelemaan vain tunnettuja raaka-aineyhtiöitä pienempien yritysten kustannuksella, todetaan Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Monissa kaivannaisvaroiltaan rikkaissa maissa talouden on havaittu kehittyvän muita maita heikommin ja juuri tätä ilmiötä kutsutaan raaka-ainekiroukseksi.

-  Mikäli rahoitussektori on tottunut palvelemaan suuria ja tunnettuja raaka-aineyhtiöitä, se ei välttämättä tarjoa sopivia palveluita esimerkiksi pienille ja nuorille yrityksille. Tämä voi hidastaa maan talouskehitystä ja pahentaa raaka-ainekirousta, sanoo väitöstutkija VTM Sanna Kurronen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Väitöstutkimuksen mukaan raaka-aineista riippuvaisissa maissa on muita maita pienempi pankkisektori ja markkinaehtoisen rahoituksen käyttäminen on yleisempää.

- Tällainen ympäristö voi heikentää pienten ja nuorten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, sillä ne ovat tyypillisesti riippuvaisia kotimaisista pankeista, Kurronen kertoo.

 

Kaivannaissektorin yrityksillä
pidemmät laina-ajat

Tutkimuksesta ilmenee, että maailman kaivannaissektorin yritykset ovat vähemmän velkaantuneita ja niiden lainojen laina-aika on pidempi kuin muilla yrityksillä. Raaka-aineistaan riippuvaisissa maissa sama pätee myös muiden sektoreiden yrityksiin.

- Suuren raaka-ainesektorin olemassaolo näyttää siis ohjaavan myös muiden alojen yritysten rahoituksen rakennetta, Kurronen sanoo.

 Tiedot selvisivät, kun Kurronen tutki yritysten tilinpäätöstietoja 70 eri maasta.
 

Muita yrityksiä pitäisi
huomioida enemmän

Raaka-aineiden hintojen voimakas lasku heikentää yritysten rahoitustilannetta raaka-aineista riippuvaisissa maissa. Tämä johtuu yritysten heikentyneiden kasvunäkymien lisäksi myös pankkisektorin heikentyneestä kyvystä tarjota rahoitusta.

Rahoitussektori näyttää siis olevan yksi kanava, mitä kautta raaka-ainekirous toimii.

- Muiden kuin kaivannaissektorin yritysten rahoitustarpeiden parempi huomioiminen sekä pankkisektorin vahvistaminen siten, että se toimisi ennemmin raaka-aineiden hintasokkien lieventäjänä kuin kiihdyttäjänä, voisivat olla keinoja helpottaa kirousta,  Kurronen toteaa.

”Varoittava” esimerkki
 Suomesta

Havainnollistava esimerkki siitä, miten tuotantorakenne voi muovata maan instituutioita tulee Suomesta. Nokian kasvun päivinä insinöörien koulutusta lisättiin eli it-sektorin tarpeet ohjasivat koulutusta.

- Kuten suuri it-sektori, myös iso kaivannaissektori voi vaikuttaa esimerkiksi kyseisen maan koulutukseen, lainsäädäntöön sekä rahoitussektoriin, Kurronen muistuttaa.

 

*******************************************

VTM Sanna Kurronen väittelee 12.5.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Natural Resources and Finance". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa yliopiston päärakennus, Auditorio XIV, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Laurent Weill, University of Strasbourg ja kustoksena toimii professori Antti Ripatti.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Lisätiedot:
Sanna Kurronen
Puh. 050 589 8886
sanna.kurronen@gmail.com