Suomen Syöpäinstituutin tutkijaprofessori Satu Mustjoki tutkii verisyöpien ja ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän välisiä yhteyksiä Helsingin yliopistossa ja HYKS:n Syöpäkeskuksessa. Syöpäsäätiön suurapurahan hän sai tutkimushankkeelleen ”From immunological signature to personalized therapy”. Hanke liittyy syövän immunoterapiaan, jossa elimistön puolustusjärjestelmää käytetään hyväksi hoitojen tehostamiseen.
– Immunologiset hoidot ovat jo vuosikymmeniä odottaneet tuloaan ja onkin jännittävää seurata, miten ne tulevat muuttamaan potilaiden hoitoa, Mustjoki toteaa.
Monia pahanlaatuisia veritauteja, kuten leukemioita, hoidetaan edelleen solusalpaajilla, ja vaikka hoitotulokset ovatkin parantuneet, suuri osa potilaista edelleen menehtyy sairauteensa. Muutaman viime vuoden sisällä kiinteiden kasvainten hoitoon on tullut uutena hoitomuotona puolustusjärjestelmää muokkaavat lääkkeet ja niillä on saatu erinomaisia hoitotuloksia.
– Verisyövissä näiden lääkkeiden teho on vielä pitkälti tuntematon ja ensiksi onkin tärkeää selvittää, millaisia puolustusjärjestelmän soluja eri verisyövissä on ja miten nämä solut toimivat. Tämän tiedon avulla pystytään tulevaisuudessa paremmin valitsemaan ne syöpätyypit ja potilaat, ketkä hyötyvät uusista puolustusjärjestelmää muokkaavista lääkkeistä, Mustjoki sanoo.
– On myös tärkeää ymmärtää, miten syövänhoidossa tällä hetkellä käytössä olevat lääkkeet vaikuttavat puolustusjärjestelmän soluihin, koska on mahdollista, että osa näistä lääkkeistä lamaa puolustusjärjestelmän toimintaa ja toisaalta osa voikin yllättävästi aktivoida sitä. Näin osataan tulevaisuudessa paremmin yhdistää erityyppisiä syöpälääkkeitä immunologisten syöpälääkkeiden rinnalle ja toivottavasti saavutetaan entistä parempia hoitotuloksia.
Mustjoen ryhmän apuraha jaetaan Syöpäsäätiön saamista lahjoitusvaroista, ns. Syöpäsäätiön käyttörahastosta.
Tähtäimessä suolistosyövät
Akatemiaprofessori Lauri Aaltosen tutkimusryhmä on vuosien mittaan tehnyt useita uraauurtavia havaintoja suolistosyöpiä koskevassa tutkimuksessa. Aaltonen johtaa lääketieteellisen tiedekunnan Genomibiologian tutkimusohjelmaa ja Suomen Akatemian Syöpägenetiikan huippuyksikköä.
Aaltosen tutkimusryhmä on koonnut 2 500 suolistosyöpätapauksen kudos- ja verinäytteistä koostuvan aineiston, ja perimän tutkimuksella ryhmä etsii sellaisia suolistosyövän muotoja, jotka voidaan joko ehkäistä tai hoitaa varhaisessa vaiheessa. Perimän tutkimisessa syntyy valtava tietomassa, jota jäsennellään tietojenkäsittelytieteen avulla.
– Kasvainten syntyyn ja ominaisuuksiin vaikuttavat monet seikat, joista yksilön ja hänen kasvaimensa perimä on yksi keskeisimmistä. Kun opimme paremmin ymmärtämään sekä potilaan että hänen kasvaimensa perimää ja niiden keskinäisiä riippuvuussuhteita saamme paremman kokonaiskuvan siitä miten syöpäkasvaimet syntyvät. Tieto on arvokasta, kun kehitetään uusia syövän ehkäisy- ja hoitomuotoja, Aaltonen sanoo.
Suurapurahan Aaltonen sai tutkimushankkeelleen ”Periytyvät ja elämänaikaiset muutokset kolorektaalisyövässä”. Tutkimusta rahoittavat LähiTapiola ja Syöpäsäätiö yhdessä.
Yli 8 miljoonaa syöpätutkimukseen
Syöpäsäätiön kolmannen tämänvuotisen suurapurahan sai akatemiaprofessori Johanna Ivaska Turun yliopistosta; apuraha myönnettiin rintasyöpää koskevaan tutkimushankkeeseen.
Kaikkiaan Syöpäsäätiö rahoittaa tänä vuonna syöpätutkimusta yli 8 miljoonalla eurolla. Syöpäsäätiön apurahaa jaettiin 87 tutkijalle tai tutkimusryhmälle syövän perustutkimukseen, tehostuviin hoitoihin, elämänlaatuun ja syövän ehkäisyyn.
– Olemme onnistuneet vetoamaan suureen yleisöön ja saaneet entistä enemmän lahjoituksia. Apurahasumma Syöpäsäätiössä kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 miljoonalla eurolla, kertoo Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.
Syöpäjärjestöjen apurahat: www.syopajarjestot.fi/apurahat/