Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola muistuttaa pääkirjoituksessaan, että sivistys on Suomen menestyksen kulmakivi.

Suomen kansa on osaava, sivistynyt ja sisukas. Emme anna periksi tai juutu menneeseen. Arvostamme historiaamme ja rakennamme tulevaisuuden niin menestyksen kuin vaikeiden aikojen opeista. Kun kansamme on pieni ja voimavarat niukat, meidän on pitänyt oppia uutta ja ratkaista ongelmat muita paremmin. 

Maailman osaavin kansakunta on hyvä tavoite, johon on myös sitouduttava. Koulutuksen korkea laatu päiväkodista tohtoriopintoihin on varmistettava, ja koulutusta on koko ajan kehitettävä. Suomen menestyksen kulmakivi ei saa rapautua.

Elinikäinen oppiminen on välttämätöntä nopeasti muuttuvassa työelämässä. Yliopistomme professorina toiminut Johan Vilhelm Snellman kirjoitti vuonna 1840, että ”sivistys ei pääty kouluun tai johonkin tiettyyn tutkintoon, vaan koko elämä on sitä koulua, jossa yksilö muokataan ihmiseksi, ja itse tämä sivistysprosessi muodostaa sen, mikä ihmisessä on ihmistä”.

Helsingin yliopisto on edistänyt sivistystä jo 376 vuotta, kahdessa kaupungissa ja kolmessa valtiossa. 1800-luvulla Snellmanin lisäksi Lönnrot, Runeberg, Topelius ja tutkimusmatkailija-tiedemies G. A. Wallin vaikuttivat niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, ja moni professorimme on toiminut ministerinä tai muuna yhteiskunnallisena vaikuttajana.  

Suomea maailmankartalle ovat vieneet nobelistimme A. I. Virtanen, Ragnar Granit ja Bengt Holmström, Vuoden Alumni 2010. Linus Torvalds on vaikuttavuudeltaan samaa luokkaa, samoin moni nykyisistä huippututkijoistamme. Kansa luottaa tieteeseen ja tutkijoihin, vahvistavat niin tuore Tiedebarometri kuin tammikuiset Tieteen päivät.  

Yliopisto juhlii koko vuoden 100-vuotiasta: helmikuussa esittäytyvät kymmenen suomalaisen yliopiston Helsinki Challenge -tiedekilvan joukkueet, touko-kesäkuussa järjestetään kolme promootiota ja syksyllä avataan uusi, kaikille avoin Tiedekulma — muutamia huippuja mainitakseni.   

Emme voi olla vahva vaikuttaja yksin, vaan yhteistyössä kumppaneidemme kanssa, kotimaassa ja kansainvälisesti. Rakennetaan seuraavatkin 100 vuotta yhdessä.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston rehtori. Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/01/17.
 

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.