British Journal of Clinical Pharmacology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, ettei sinkin flunssan kestoa lyhentävä vaikutus riipu flunssapotilaiden iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, allergioista, tupakoinnista tai flunssan oireiden voimakkuudesta. Kolmen päivän lyhentyminen on siis laajalti yleistettävissä.
Tutkimuksissa käytetyt sinkkiannokset olivat suuria, 80–92 milligrammaa päivässä, mikä on noin kymmenkertainen määrä verrattuna suomalaisiin ravitsemussuosituksiin.
Eräissä potilastutkimuksissa koehenkilöille annettiin sinkkiä kuukausien ajan annoksina 100–150 milligrammaa päivässä ilman, että sinkistä aiheutui haittavaikutuksia. On siis hyvin epätodennäköistä, että viikon kestävä sinkki-imeskelytablettien käyttö flunssan hoidossa aiheuttaisi haittoja.
Vaikka sinkkiasetaatti-imeskelytablettien hyödylle on vahva näyttö, ei tuloksia voi yleistää kaikkiin markkinoilla oleviin valmisteisiin. Useissa apteekkien imeskelytableteissa on sitruunahappoa, joka sitoo sinkkiä. Niistä on tuskin hyötyä flunssan hoidossa, koska sinkki ei pääse vapautumaan, vaan sitoutuu sitruunahappoon.
Dosentti Harri Hemilä Helsingin yliopistosta suosittelee aloittamaan sinkki-imeskelytablettien käytön heti flunssan alettua. Useita päiviä flunssa alkamisen jälkeen aloitetusta sinkkilisästä on tuskin hyötyä. Flunssapotilaan kannattaa myös tarkistaa imeskelytabletteja ostaessaan, ettei niissä ole sitruunahappoa.
Lisätiedot: Harri Hemilä, Edward J. Petrus, James T. Fitzgerald and Ananda Prasad: Zinc acetate lozenges for treating the common cold: an individual patient data meta-analysis, British Journal of Clinical Pharmacology.
Yhteyshenkilö: Dosentti Harri Hemilä, kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto,
harri.hemila@helsinki.fi, puh. 041 532 9987.