Säitä pitelee ja satoa saa

Miksi maajussi valittaa aina kesäsäästä? Milloin sataa liikaa, milloin ei laisinkaan. Onko olemassa ihanteellista suvikeliä?

Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Miika Kahelin, millainen on maanviljelijän toivesää?

— Karjatilan säilörehuviljelyyn muutaman päivän sateita toukokuun alussa ja toukokuun loppupuolella. Seuraava sade juhannusviikolla ja lopuksi heinä-elokuun vaihteessa. Väliajat poutaa, ei paahtavia helteitä, koska ne tekevät karjasuojien olot hankaliksi.

Mikä on ihanteellista viljapellolle?

— Jos tulee sateita heti toukotöiden jälkeen ja pitkin kesää sopivissa annoksissa. Liian lämmin ja kostea sää kesä-heinäkuussa altistaa kasvitaudeille. Halloja ei saisi tulla toukokuun alun jälkeen eikä ennen syyskuuta.

Mitä mansikka vaatii?

— Kukintaa ilman hallaa. Korjuuvaiheen sateet lisäävät hometauteja. Tavanomaiset kesälämmöt 20 asteen kahden puolen ovat sopivat, jotta marjaa saadaan myyntiin pitkään.

Sananlaskun mukaan kaikki, mikä sataa ennen juhannusta, sataa laariin. Onko näin?

— Näin on, etenkin kasveilla, joista korjataan vain yksi sato vuodessa. Kolmen sadon nurmiviljelyssä sateita kaivataan aina niittojen jälkeen.

Millainen vesisade on hyvä vesisade?

— Se imeytyy hyvin maahan keväällä. Korkeintaan 30 milliä kerrallaan rauhallista sadetta. Liian rankka sade kuorettaa mulloksella olevien peltojen pintaa, jolloin oraat eivät aina jaksa nousta kuorettuman läpi.

Onko unelmakesää koettu Suomessa milloinkaan?

— Harvoin. Viime kesä oli Viikissä otollinen nurmen kasvulle. Sateita tuli säilörehun sadonkorjuiden väliin. Talvi olikin sitten kammottava, pelloilla oli suuria vesilammikoita, jotka jäätyivät ja kiusasivat syysviljoja.

Mitä hyvää sijaintimme tarjoaa viljelijälle?

— Kunnon talvet ja viileät kesät vähentävät kasvitauteja ja tuholaisia. Ilman Golf-virtaa Suomi muistuttaisi Alaskaa, jolloin täällä ei paljoa viljeltäisi.

Mitä ilmastonmuutoksesta seuraa?

— Lämpötilan nousu lisää kasvukauden pituutta ja lämpösummaa, joten meillä on mahdollista viljellä uusia kasvilajeja ja lajikkeita. Valitettavasti myös sadanta, sään ääri-ilmiöt, kasvitaudit ja tuholaisvahingot lisääntyvät. Uudet tänne leviävät villieläimetkin voivat olla haitaksi.

Artikkeli on julkaistu Tohtorin hatusta -palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/05/17.

Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Miika Kahelin: Julkaisut, projektit, aktiviteetit.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.