Uutta tietoa fossiilitutkimukseen
Luonnonpuiston vuotuinen sademäärä ja keskilämpötila voitiin tässä aineistossa laskea kasveja syövien nisäkkäiden hampaiden ominaisuuksien perusteella. Tällainen käänteinen tarkastelu (reverse-engineering) avaa mahdollisuuksia fossiiliaineiston tulkintaan.
Hampaan piirteet kertovat oliko eilen pouta
Tässä aineistossa kiinnostavaa on, että hampaiden piirteet osoittautuivat päteviksi ympäristöolojen mittareiksi erityisesti silloin kun on säännöllisesti toistuvia pitkiä kuivia kausia, rankkasateita tai muita poikkeavia sääoloja.
Tutkijoita kiinnosti erityisesti, miksi eläimiä ei ole jollakin maantieteellisellä alueella.
– Afrikan luonnonpuistoissa on toistuvasti huonoja vuosia, jotka ilmeisesti estävät eläinpopulaation pysyvän läsnäolon. Eläimiä on siellä missä ne vuosikymmenten tai vuosisatojen aikaskaalassa pystyvät elämään ja lisääntymään, sanoo evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius Helsingin yliopistosta.
Nyt ei tutkittu missä hirvi tai seepra viihtyvät tai mitä ne syövät, ei myöskään millaiset hampaat eläimillä on. Tämä kaikki tiedetään jo aiemmista tutkimuksista.
Mikael Fortelius on hyödyntänyt ympäristöön kytköksissä olevia ominaisuuksia hampaista, miten hyvin hammas leikkaa ja miten hyvin se kestää kulumista tai murskaa kovempaa puuta. Tätä kautta on jo aiemmin saatu tietoa missä olosuhteissa eläimet pystyvät elämään.
Kenian luonnonpuistoista tuoretta aineistoa
Kenian luonnonpuistojen eläinten lukumääristä ja levinneisyydestä on kerätty tarkkaa tietoa muuhun tutkimukseen viimeisen 60 vuoden aikana.
Tässä tutkimuksessa mallinnukseen käytetty data:
- nisäkkäät Kenian kolmessatoista luonnonpuistossa
- hampaiden ominaisuudet
- sademäärä, lämpötila ja kasvillisuuden määrä
– Kultakin alueelta laskettiin keskimääräiset hampaiden ominaisuudet ja niitä mallinnettiin suhteessa ympäristötekijöiden. Mallin yleistettävyyttä testattiin ja vertailtiin mitkä ympäristöominaisuudet olivat parhaiten ennustettavissa, kertoo mallinnuksesta vastannut tutkija Indrė Žliobaitė.
Herbivore teeth predict climatic limits in Kenyan ecosystems: Indrė Žliobaitė, Janne Rinne, Anikó B. Tóth, Michael Mechenicha, Liping Liuf, Anna K. Behrensmeyerd and Mikael Fortelius PNAS.org
Lisätietoja
Mikael Fortelius, evoluutiopaleontologian professori, geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto, mikael.fortelius@helsinki.fi, +358 50 5337267
Indrė Žliobaitė, tutkija, geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto, indre.zliobaite@helsinki.fi
Katso video