Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2026.
”Pari kertaa vuodessa etelään ja tuhti annos kirjolohta viikossa. Siinä vitamiinitutkijan resepti vegetaristeille, jos he haluavat välttyä kainalosauvoilta.” Näin kuuluu D-vitamiinia käsittelevän jutun ingressi 30 vuoden takaisessa Yliopisto-lehdessä. Osteoporoosi uhkaa, ja riisitautikin mainitaan.
Kasvissyöjien terveyttä selvitellyt
Pillerien tarve ei kuitenkaan ole paras myyntipuhe, kun kasvisten osuutta halutaan lisätä sekasyöjien lautasilla, elintarviketeknologian professori
— Alun perin kaikki B12 on lähtöisin mikrobeista: bakteereista tai arkeista.
Parempaa kuin naudanmaksa
Varmasen ryhmä on erikoistunut B12:ta tuottavaan propionibakteeriin, jonka tavaramerkki ovat emmentalin kolot. Kuinka kasvispohjaisiin elintarvikkeisiin saataisiin sen avulla vitamiinia jo tuotteiden valmistusprosessin aikana? Myynnissä tällä hetkellä oleviin rikastettuihin elintarvikkeisiin kuten kasvimaitoihin vitamiini lisätään erikseen.
— Varsinainen tuotanto tapahtuu bioreaktoreissa, mikä tietysti vie energiaa ja rahaa, professori sanoo.
Varmanen kollegoineen on hakenut patenttia menetelmään, jolla härkäpapuun syntyy jopa suurempi vitamiinipitoisuus kuin B12-ennätystä nimissään pitävässä naudanmaksassa on.
Etsintätöissä niityllä
Propionibacterium freudenreichii kiinnostaa ryhmää monelta kantilta, perustutkimuksesta tuotekehitykseen. Jopa sen luontaiset elinympäristöt ovat vielä arvoitus. Juustoon bakteeri tulee maidosta ja maitoon lehmästä, mutta siihen tarkka tieto loppuukin.
— Sveitsissä on huomattu, että bakteeria on maidossa paljon, kun lehmät laiduntavat kesällä Alpeilla, mutta navettakaudella selvästi vähemmän. Mekin olemme kulkeneet niityillä etsimässä sitä, mutta vielä ei ole luonnosta löytynyt, Varmanen kertoo.
Hänen ryhmänsä tutkii elintarvikkeiden vitaminoimista muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa, vuoteen 2030 ulottuvassa
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.