Tutkimuksessa selvitettiin psykiatrisen oireilun takia hoitoon tulevien nuorten saaman hoidon tehokkuutta vertaamalla tavanomaista Helsingin yliopistollisessa sairaalassa annettavaa nuorisopsykiatrista hoitoa kotona ja koulussa toteutettuun varhaisinterventioon, jossa olivat mukana myös nuoren perhe ja lähiverkosto. Jälkimmäistä hoitomallia kokeiltiin ns. JERI-hankkeessa, ja siinä pääpaino oli mahdollisimman nopeassa hoidon aloituksessa ja nuoren elämässä olevien ajankohtaisten, konkreettisten stressitekijöiden vähentämisessä.
Tutkimukseen valikoitiin nuoria joilla esiintyi psykoottistyyppistä oireilua ja joilla oli kohonnut riski sairastua myöhemmin psykoosiin. Nuorista 28 sai tavanomaista hoitoa ja 28 kokeilevaa verkostokeskeistä hoitoa. Tutkimusasetelmana oli ’matched pair’ eli varhaishoitoa saavat ja tavanomaista hoitoa saavat nuoret sovitettiin yhteen iän, sukupuolen, toimintakyvyn ja hoidon keston suhteen tuloksellisuuden vertaamista varten.
Hoidon alussa mitattiin osallistujien masennusoireilua, ahdistusoireilua, toivottomuutta, toimintakykyä ja psykoottistyyppistä oireilua, ja mittaukset toistettiin vuoden hoidon jälkeen.
Perhe- ja verkostokeskeistä, kotona tai koulussa toteutettua varhaishoitoa saavien nuorten masennusoireilu ja toivottomuus vähenivät ja toimintakyky parani enemmän kuin tavanomaista nuorisopsykiatrista hoitoa saavien ryhmässä. Psykoottistyyppinen oireilu väheni molemmissa ryhmissä saman verran.
– Toimintakyvyn koheneminen verkostokeskeisen varhaishoidon ryhmässä on tärkeä havainto, sillä psykoottistyyppisistä oireista kärsiville tämä on yleensä vaikea haaste. Matala toimintakyky taas vaikeuttaa arjessa selviämistä ja oman ikätason mukaisista kehitystehtävistä suoriutumista etenkin psykoottistyyppisesti oireilevilla ja psykoosiin sairastuneilla, sanoo dosentti, PsT Niklas Granö HYKS Psykiatriasta.
Verkostokeskeinen varhaishoito lievensi myös tavanomaista hoitoa tehokkaammin nuorten toivottomuuden tunnetta. Toivottomuuden kokeminen on yhteydessä itsetuhoiseen ajatteluun.
Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta, jonka mukaan psykiatrisesta oireilusta kärsiviä nuoria – erityisesti niitä, joilla on psykoottistyyppistä oireilua – kannattaa auttaa hoidollisesti mahdollisimman varhain yhteistyössä nuoren elinympäristössä ja siellä olevien aikuisten kanssa.
– Kun nuori saa konkreettista tukea häntä kuormittavissa ja stressiä aiheuttavissa asioissa, hänen mielialansa ja toimintakykynsä kohenevat, toivottomuuden tunne vähenee ja toipuminen on nopeampaa, Granö tiivistää.
Uudenlaisen hoitomallin käyttöönotto edellyttää sitä, että avun tarpeessa mutta erikoissairaanhoidon ulkopuolella olevat nuoret tunnistetaan ja että heidän avuntarpeeseensa osataan reagoida, Granö huomauttaa.
– Erityinen etu kokeillussa varhaisinterventiossa on se, että sen toteuttaminen ei vaadi uusia resursseja, vaan ainoastaan toimintatapojen uudistamista.
Tutkimus suoritettiin yhteistyössä HYKS Psykiatrian JERI-hankkeen (Jorvi Early psychosis Recognition and Intervention ) ja THL:n HPS (Helsinki Prodromal Study) kanssa.
JERI-HANKE
Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön JERI-hanketta toteutettiin HYKS Psykiatriassa vuosina 2006 – 2013. Erikoissairaanhoidon puolelta tuleva työpari työskenteli yhdessä perusterveydenhuollon työntekijöiden ja nuoren perheen kanssa heti ensimmäisen huolen ilmaantuessa. Tapaamisissa selvitettiin nuoren psyykkistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja ratkaistiin konkreettisia ongelmia yhdessä nuoren arjessa vaikuttavien aikuisten kanssa. Hankkeessa kokeiltiin uusia muotoja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, mm. kierrettiin kouluja ja informoitiin oppilaita mielenterveyden häiriöistä tarkoitusta varten sävellettyjen rock-musiikkivideoiden kanssa ja ohjattiin mielikuvaharjoittelun ja keskustelun avulla sitä, miten alkaviin mielenterveyden häiriöihin voitaisiin suhtautua vähemmän leimaavasti ja miten niihin voisi saada apua. JERI-hankkeelle myönnettiin THL:n Terve-SOS palkinto v. 2013. https://www.facebook.com/JERItyoryhma
Lisätietoja:
Dosentti Niklas Granö, PsT., HYKS Psykiatria
Email: niklas.grano@hus.fi
Viite: Niklas Granö, Marjaana Karjalainen, Klaus Ranta, Maija Lindgren, Mikko Roine, Sebastian Therman: Community-oriented family-based intervention superior to standard treatment in improving depression, hopelessness and functioning among adolescents with any psychosis-risk symptoms. Psychiatry Research. Published online: 10-FEB-2016. Full bibliographic details: Psychiatry Research (2016), pp. 9-16 DOI information: 10.1016/j.psychres.2016.01.037