Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella tehty tutkimus osoittaa ylimmän ja alimman tulo- ja koulutusryhmän elinajanodotteen erojen kasvun pysähtyneen, ja jopa kaventuneen hieman 2010-luvulla. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote lähti uudelleen nousuun 2010-luvulla, kun alkoholiperäinen, tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus väheni alimmissa sosiaaliryhmissä etenkin miehillä. Poikkeuksen muodostaa ero ylimmin ja alimmin koulutettujen naisten elinajanodotteiden välillä, joka on yhä jatkanut kasvuaan.

Suomen Lääkärilehdessä  tänään 3. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan miesten tuloviidennesten välinen ero 25-vuotiaan elinajanodotteissa oli jaksolla 2011–2014 noin 10 vuotta ja koulutusryhmien ero noin seitsemän vuotta. Naisilla sekä tulo- että koulutusryhmien ero oli noin viisi vuotta.

Elinajanodote on kasvanut kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä 1990-luvun puolivälin jälkeen mutta erityisesti alimman tuloviidenneksen elinajanodotteen nousun pysähtymisen myötä myös erot ryhmien välillä kasvoivat aina vuosiin 2006–2010 saakka.

 – Tämä huolestuttava kehitys on nyt pääosin pysähtynyt, kertoo tutkija Lasse Tarkiainen Helsingin yliopistosta.

Merkittävimmin sosiaaliryhmien välisiin eroihin vaikuttavat erot kuolleisuudessa iskeemisiin sydänsairauksiin ja muihin verenkiertoelinten sairauksiin.

– Nämä syyt selittivät kolmasosan eroista 2011–2014, mutta olennaisia tekijöitä erojen taustalla ovat myös alkoholiperäiset syyt ja syövät, lisää Tarkiainen.

 

Alkoholikuolleisuuden vähentyminen
tasoitti eroja elinajanodotteessa

Miehillä elinajanodotteen erojen kaventumisen merkittävin syy oli alkoholikuolleisuuden vähentyminen varsinkin alimmissa tulo- ja koulutusryhmissä. Tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus sekä itsemurhat vähenivät niin ikään eniten alimmissa sosiaaliryhmissä. Naisilla muutokset kuolleisuudessa näihin syihin olivat vähäisempiä mutta pääosin samansuuntaisia. Sitä vastoin syöpäkuolleisuus oli naisilla merkittävin elinajanodote-eroja 2010-luvulla suurentanut kuolemansyy.

Kuolleisuuserot ovat edelleen suuria ja niiden kaventamisen kannalta tutkimuksen tehnyt ryhmä korostaa iskeemisistä sydänsairauksista johtuvan kuolleisuuden vähentämistä sekä vuonna 2008 alkaneen alkoholikuolleisuuden vähenemisen edistämistä. Lisäksi naisilla edelleen kasvaneet erot syöpäkuolleisuudessa vaativat erityishuomion kohdistamista vain perusasteen koulutuksen varassa oleviin, joiden elinajanodotteen kehitys uhkaa jäädä jälkeen muista koulutusryhmistä.

Tutkimuksessa mukana 25 vuotta täyttäneet

Tutkimus tehtiin käyttämällä tilastoaineistoa, joka on muodostettu Tilastokeskuksessa rekisteritietoja yhdistämällä, ja se kattaa Suomessa asuvan 25 vuotta täyttäneen väestön vuosina 1996–2014. Sosioekonomista asemaa mitattiin koulutustasolla ja asuntokunnan käytettävissä olevilla vuosituloilla, jotka jaettiin tuloviidenneksiin.

Samaan aineistoon perustuu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 3. maaliskuuta julkaisema artikkeli ” Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja alkoholin käytössä”, jossa syvennytään tarkemmin alkoholin merkitykseen kuolleisuuseroissa. (THL:n tiedote 3.3.2017: ”2000-luvun muutokset suuri- ja pienituloisten välisessä kuolleisuuserossa johtuvat pitkälti alkoholista”.)

 

 

Lisätiedot:

VTT, tutkijatohtori Lasse Tarkiainen

Puh. 050 3199391, lasse.tarkiainen@helsinki.fi