Miten parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja lisätä lastentarhanopettajien vuorovaikutustaitoja ja pedagogista sensitiivisyyttä ryhmätasolla? Kysymyksiin vastaa PedaSens-tutkimus- ja kehittämishanke.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa toteutettavassa hankkeessa lastentarhanopettajia ohjataan huomioimaan lapset yksilöinä ryhmässä, ryhmän jäsenenä.

– Aikuinen huomioi samanaikaisesti yksittäisen lapsen ja koko ryhmän tarpeet ja aloitteet, kertoo hankkeessa työskentelevä kasvatustieteen maisteri Sivi Harkoma. – Hän huomaa sekä kielelliset että ei-kielelliset viestit. Hän myös vastaa lapselle.

Harkoma sai tiedekunnan pro gradu -palkinnon tutkimusryhmässä tekemästään työstä Aikuisen pedagogisen sensitiivisyyden kehittäminen taaperoryhmässä toteutetun PedaSens-intervention avulla.

– Hyvät käytännöt vahvistuvat koko päiväkotitiimissä lastentarhanopettajien vuorovaikutustaitojen kautta, toteaa dosentti, yliopistonlehtori Nina Sajaniemi.

Me ollaan me

On tärkeää tunnetasolla tietää kuuluvansa ryhmään, se on paljon enemmän kuin osallistumista. Ryhmän jäsenyys on merkityksellistä. Yhteenkuuluvuus luo yhteisöllisyyttä, jolloin voidaan vahvistaa koko ryhmän hyvää ilmapiiriä ja hyväntahtoisuutta.   

Pääkaupunkiseudun jälkeen hanke laajenee syksyllä 2017 Kajaaniin, Mikkeliin, Imatralle ja Lappeenrantaan. Tutkimus- ja kehittämishanke kohdistuu nyt 1–5-vuotiaiden ryhmiin.

Tutkimuksessa videoidaan ryhmän toimintaa ja siihen kuuluu viisi työnohjauksellista keskustelua. Tutkijat haluavatkin nähdä, voiko lyhyellä interventiolla vähentää lasten kokemaa stressiä vahvistamalla lastentarhanopettajien pedagogista sensitiivisyyttä.

Lapset ovat temperamentiltaan erilaisia. Myös heidän stressinsäätelykykynsä vaihtelee. Sensitiivinen lastentarhanopettaja osaa joustavasti ja kannustavasti houkutella esimerkiksi ujoa lasta kohti vertaistoimintaa.

– Myös kiihtyvää lasta voidaan auttaa vahvistamaan omaa jarruaan ilman että hän hermostuu, Sajaniemi kertoo.

Lastentarhanopettajan sensitiivisyys koko lapsiryhmää kohtaan tukee lapsia stressin säätelyssä ja lisää heidän sosiaalista hyvinvointiaan ja oppimistaan.

– Uskomme sen lisäävän myös aikuisten työhyvinvointia, sillä se tuo työhön lisää merkityksellisyyttä ja onnistumisen kokemuksia, Harkoma sanoo.

Tutkimuksen taustaa

PedaSens-intervention periaatteet nousevat lapsen kehityksen sekä aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen teorioista, kuten neurobiologiaan ja kiintymyssuhdeteoriaan perustuvista tutkimuksista yhdistettynä pedagogiseen tietoon laadukkaasta vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksen kontekstissa.

PedaSens-interventiota on kehitetty vuodesta 2013 saakka yhdessä varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Keskusteluissa teoreettinen tieto yhdistetään ryhmistä videoitujen vuorovaikutustilanteiden reflektiiviseen havainnointiin. Pilottitutkimuksen aikana tutkija arvioi alku ja loppunauhat aikuisten emotionaalisen saatavillaolon mittarilla sekä lasten toimintaan sitoutuneisuuden mittarilla. Näitä videoita käytetään päiväkotiryhmässä työskentelevien tiimien reflektiivisen havainnoinnin ja pedagogisen sensitiivisyyden tukemiseen viiden interventioon sisältyvän keskustelukerran aikana.

Syksyllä 2016 julkaistu pilottitutkimus osoitti tutkimukseen osallistuneiden taaperoryhmien hyötyneen tutkimuksesta verrattuna kontrolliryhmään, joka ei osallistunut interventioon. Kehittämistyöstä kerrotaan kaupunkien alueellisissa sekä päiväkodeissa järjestettävissä koulutustilaisuuksissa, ja myöhemmin siitä julkaistaan PedaSens-manuaali, jota voidaan hyödyntää lastentarhanopettajien ja muun päiväkodin koko henkilökunnan koulutuksessa ja opetuksessa.

PedaSens on osa LASSO-hanketta, jossa tutkitaan lasten stressinsäätelyä ja oppimista. Tutkimusryhmään kuuluvat Nina Sajaniemen ja Sivi Harkoman lisäksi yliopistonlehtori Eira Suhonen ja lastenpsykiatri Jukka Mäkelä.

Lisätietoja:

Sivi Harkoma, puh. 050 448 7034, s-posti sivi.harkoma@helsinki.fi