Tiedonjanoa, uusia suuntia, maailmankuvan avartumista. Oppiminen tekee hyvää - ja voi myös muuttaa elämää.

Avoimen yliopiston opiskelijat kertovat seuraavassa, miten opiskelu on muuttanut heidän elämäänsä. Tarinoita on yhtä monta kuin kertojaa. Markon, Outin, Annan ja Tiinan kokemuksia yhdistävät kuitenkin tiedonjanon, uusien suuntien, ihmisenä kasvamisen ja maailmankuvan avartumisen teemat. Myös työelämä vaatii halua ja taitoa uuden oppimiseen.

näköKULMIA TYÖhön

Marko Mikkola aloitti opinnot Avoimessa yliopistossa hieman ”vahingossa” miettiessään työnsä mielekkyyttä. Uusi suunta löytyi aikuiskasvatustieteistä, sosiaalipsykologiasta ja johtamisen tutkimuksesta. Opintojen myötä arki- ja työelämästä tutut ilmiöt asettuivat paikoilleen ja antoivat uusia näkökulmia Markon työhön. Oppiminen on tuonut hyvää hänen työuralleen, ammattitaidolleen ja kasvulleen ihmisenä. Hän toivoo, että myös työnantajat näkisivät Avoimessa suoritetut opinnot rikkautena.

Oppimisen näkökulmasta huiminta tällä matkalla on ollut se, että on täytynyt uudelleen arvioida omat näkemykset ja mielipiteet. Avoin yliopisto muuttaa ihmistä ja ajattelua. Maailma avautuu aivan uudella tavalla.

Avoimen yliopiston opinnot raivasivat Markolle tietä Tampereen yliopistoon, jossa hän opiskelee nyt pääaineenaan sosiaalipsykologia. Yliopiston vaihdoksesta huolimatta Marko on edelleen Avoimen yliopiston opiskelijayhdistys HYAYOY:n kantavia voimia. 

Itseluottamusta ja uusia taitoja

Myös Outi Tötterman löysi Avoimesta yliopistosta uuden suunnan elämälleen. Hän ei ollut aiemmin opiskellut yliopistossa, eivätkä esimerkiksi tieteellisen kirjoittamisen taidot olleet hänelle tuttuja. Opiskelu onkin vaatinut sitkeyttä ja vaivannäköä. Lopputulos on kuitenkin palkinnut: opiskelu on tuonut itseluottamusta ja uskoa siihen, että osaa ja pärjää.

Oppiminen opettaa sitkeyttä tehdä työtä oman tavoitteen eteen, avartaa maailmankuvaa ja auttaa erottamaan tutkitun tiedon informaatiotulvasta. Kun tekee itselleen hyvää, se kertautuu. Siksi oppiminen tekee hyvää.

Outi on opiskellut Avoimessa yliopistossa kasvatustieteitä, aikuiskasvatustieteitä ja motivaatiopsykologiaa. Tänä syksynä hän jatkaa opintojaan johtamiseen liittyvin aihein. Marko Mikkolan tavoin myös hän puhuu opiskelun myönteisistä vaikutuksista työhön ja siinä kehittymiseen.

– Kasvatustiede ei ole vain lasten opettamista, sen haluaisin välittää myös liike-elämään.

Aivoille töitä

Anna Jarske aloitti opiskelun Avoimessa yliopistossa viime keväänä, ja on lyhyessä ajassa tutustunut muun muassa psykologiaan ja filosofiaan. Anna kertoo Avoimen opintojen tuoneen rutiininomaiseen työhön vaihtelua ja mielekkyyttä.

On ollut mahtavaa päästä käyttämään omia aivojaan! On hienoa päivittäin oppia uutta ja huomata, että ymmärtää ympäröivää maailmaa paremmin. Oma maailmankuva avartuu.

Anna Jarske suosittelee psykologian perusopintoja kaikille omasta alasta riippumatta.

– On iso asia oppia ymmärtämään itseä ja muita ihmisiä edes vähän paremmin. Oppiminen tuo rikkautta elämään. 

Annan mietteitä voit lukea lisää opiskelijablogissa Elämää ja opintoja.

sisältöä MUUTTUNEESEEN ELÄMÄNTILANTEESEEN

Loputon tiedonnälkä ja uteliaisuus johdattivat Tiina Timperin Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon. Hänen kiinnostuksensa menneisiin aikoihin, kansoihin, kulttuureihin ja historiaan yli tieteenrajojen on aina ollut vahva.

– Lopullinen päätökseni lähteä opiskelemaan syntyi, kun osallistuin arkeologisille yleisökaivauksille, Timperi kertoo. – Arkeologian kursseilla olen saanut istua samoilla luennoilla kuin nuoret ja kirkasotsaiset yliopisto-opiskelijatkin.

Timperin kohdalla opiskelun aloittaminen ei ollut pelkästään päätöksestä kiinni. Hän on jo muutaman vuoden ajan opetellut elämään ympäristöyliherkkyyden kanssa. Hän on joutunut jättämään ammattinsa ja hyvän uran, sekä ylipäänsä työelämän tarjoamat haasteet ja taloudellisen turvan. Elämänmuutos on ollut melkoinen.

Ennen opintojen alkua terveydellinen rajoite määritti vahvasti Timperin identiteettiä. 

– Ensin piti selvittää, pystynkö ylipäätään osallistumaan lähiluennoille iho-, limakalvo-, ja hengitystieoireiden vuoksi. Suureksi onnekseni olen kuitenkin pystynyt pienimuotoiseen, mutta varsin täysipainoiseen opiskeluun – kunhan altistuminen pysyy vähäisenä. Opiskelen siis yhden kurssin kerrallaan.

Elämään on nyt tullut arvokasta sisältöä, haasteita, uusia näkökulmia, tietoa ja ymmärrystä – sekä paljon aihetta olla kiitollinen.