Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suurin osa opiskelijoista voi hyvin. Eniten pulmia on mielenterveydessä.
Yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu, Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö YTHS.
 
Mitä YTHS:n terveystutkimus kertoo korkeakouluopiskelijoista?
— Valtaosa opiskelijoista voi hyvin tai erittäin hyvin. Noin kolmanneksella on kuitenkin ongelmia psyykkisessä jaksamisessa. Osuus on sama kuin koko väestön tasolla. 
— Hankaluuksia on esimerkiksi otteen saamisessa opinnoista ja esiintymistilanteiden jännittämisessä. Mielenterveyshäiriöistä tavallisimpia ovat ahdistuneisuus ja masentuneisuus.
— Mielenterveysongelmat ovat opiskelun kannalta hankalia. Muut terveyden pulmat eivät samalla tavalla haittaa opintoja.
 
Onko tilanne muuttunut aiempiin tutkimuksiin verrattuna?
— Mielenterveysongelmien määrä on hienoisesti noussut. Noin kolmannes mies- ja lähes puolet nais-
opiskelijoista kertoo oirehtivansa viikoittain psyykkisesti. 
— Positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Vastaajista noin 70 prosenttia kokee kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään, kun vuonna 2000 näin ajatteli hieman alle puolet.
 
Millä tavoin opiskelijat arvioivat omaa tulevaisuuttaan?
— Vastaajista 26 prosenttia kokee tulevaisuuden suunnittelemisen ongelmaksi. Lukema on kasvanut lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2000. Tämä saattaa johtua työelämän epävarmuudesta ja talouden heikosta suhdanteesta.
 
Entä miten sujuu opiskelijoiden vapaa-aika? Vieläkö nuoret juhlivat ja tupakoivat?
— Tupakointi on vähentynyt opiskelijoiden keskuudessa. Yliopisto-opiskelijoista päivittäin polttaa vain 3,5 prosenttia ja ammattikorkeakoulussa opiskelevista 11 prosenttia. Myös alkoholinkäyttö on vähentynyt, joskin moni juo yhä humalahakuisesti. Täysraittiiden määrä on hieman noussut.
 
Mitkä ovat opiskelijaelämän fyysisiä riskitekijöitä?
— Keskiverto-opiskelija istuu päivittäin 10,7 tuntia, kun istumisen riskiraja on 8 tuntia päivässä. Kun istumisen määrä ylittää kriittisen rajan, riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai diabetekseen kasvaa.
 
Mitkä seikat yllättivät?
— Monilla opiskelijoille olisi kohennettavaa hammashygieniassa. Naispuolisista yliopisto-opiskelijoista viidennes ei pese hampaitaan kahdesti päivässä, ammattikorkeakoulujen miespuolisista opiskelijoista yhtä huonosti hampaitaan hoitaa hieman yli 40 prosenttia.
 
Millä tavoin terveydenhoidon säästökuurit heijastuvat opiskelijoiden elämään?
— Opiskelijoille tarjotut etä-, puhelin- ja digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet. Tarjolla on muun muassa digitaalista seksuaalineuvontaa ja etävastaanottoja. 
— Digitalisoituminen ei ole vähentänyt opiskelijoiden tyytyväisyyttä YTHS:n palveluihin. Tämä ei ollut minulle yllätys. Nykypolvi on niin tottunut siihen, että asiat hoituvat verkossa tai puhelimessa.
 
Ovatko ammattikorkeakoululaiset huonommassa asemassa kuin yliopisto-opiskelijat?
— Toistaiseksi YTHS palvelee vain yliopisto-opiskelijoita. Hallitus on kuitenkin linjannut, että tulevaisuudessa myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat pääsevät YTHS:n asiakkaiksi.
 
 
Ylilääkäri Kristiina Kuntun toteuttamaan opiskelijoiden terveystutkimuskyselyn otos oli 5000 yliopisto- ja 5000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. 
 
Teksti on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/02/17.
 

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.