Helsingin yliopiston ensimmäisten naisopiskelijoiden joukkoon kuului Aino Malmberg (os. Perenius, 1865–1933), Suomen ensimmäinen akateemisen perheen äiti. Hän opiskeli monia eri aineita ja kuului tiiviisti naisopiskelijoiden omaan opiskelijayhdistykseen. Malmberg suoritti yliopistossa opettajan kandidaatin tutkinnon 1890-luvulla ja työskenteli englannin opettajana.
Myöhemmin Malmberg vastusti voimakkaasti venäläistämispolitiikkaa ja muutti ulkomaille paetakseen Venäjän salaista poliisia. Hän tutustui useisiin aikansa merkittäviin henkilöihin ja liikkeisiin kuten Brittein saarten suffragetteihin ja The Labour -puolueeseen. Hän kirjoitti muun muassa novelleja ja matkakertomuksia sekä käänsi kirjallisuutta englannista suomeen. Suuren osan elämästään hän asui Lontoossa epävirallisena diplomaattina.
- "Aino Malmberg oli aikansa kansainvälisesti verkostunein suomalainen. Hänen kontaktinsa ennen muuta Englannissa ja Yhdysvalloissa niin poliittisiin kuin median vaikuttajiin sekä hänen maailmankatsomustaan lähellä olleisiin johtaviin feministeihin, pasifisteihin, sosialisteihin ja liberaaleihin ja vapautensa puolesta kamppailevien kansallisuuksien edustajiin olivat ainutlaatuisen kattavia. Hän oli siten ennen itsenäisyyttämme tehokas ja näkyvä Suomen asian puolestapuhuja ja vaikuttaja, eräänlainen epävirallinen suurlähettiläs näissä maissa. On aika palauttaa mieliin hänen pitkään unohduksissa olleen työnsä merkitys" luonnehtii Erkki Tuomioja.
Aino Malmbergiä tutkivat dosentti, TT Marjo-Riitta Antikainen ja kansanedustaja, dosentti, VTT Erkki Tuomioja esitelmöivät hänestä Kansainvälisenä naistenpäivänä. Antikainen tarkastelee Aino Malmbergin yliopistosuhdetta ja sitä miten naisopiskelijaverkosto, De kvinnliga, oli hänelle myöhemminkin tärkeä. Tuomioja puolestaan pohdiskelee Aino Malmbergin kuvaa jälkimaailman silmissä, niin tutkimuksessa, muistelmissa kuin kirjallisuudessakin. Ennen esitelmää museossa pidetään yleisöopastus teemalla ”Akateeminen vapaus, sisaruus ja tasa-arvo” klo 16.15.