Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018
Kun Helsingin yliopistossa politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ensimmäistä vuotta opiskeleva Antti Putila osallistui loppuvuodesta 2017 akateemisten tekstitaitojen opintojaksolle, oli edessä pieni ongelma. Kurssilla työstetään autenttisia, opiskelijan muihin opintoihin integroituvia tekstejä, kuten kandidaatintutkielman osaa tai tieteellistä kurssiesseetä. Antin opinnoissa ei ollut kyseisellä hetkellä käynnissä tämän kaltaisia tehtäviä. Näitä vailla projektia olevia valtiotieteilijöitä kurssin opettaja, suomen kielen yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Kielikeskuksesta, kannusti osallistumaan ulkoministeriön järjestämään kirjoituskilpailuun.
Kirjoituskilpailu oli osa ulkoministeriön tulevaisuuskatsausta, johon kerättiin näkemyksiä korkeakouluopiskelijoilta. Kilpailukirjoitusten teema oli ulkopolitiikan haasteet ja mahdollisuudet seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tulevaisuuskatsauksen aikahorisontti ulottuu vuoteen 2030. Antti päätti tarttua tähän haasteeseen. Alkuvuodesta 2018 hän sai kuulla voittaneensa koko kilpailun.
Vertaispalautetta ja laatikon ulkopuolista ajattelua
Teksti syntyi kurssilla kuten muutkin vastaavan opintojakson tekstit. Keskeneräisiä tekstejä näytetään pitkin matkaa muille kurssilaisille, ja sekä vertaispalautteella että opettajan ohjauksella tekstit hioutuvat vaihe vaiheelta.
”Tekstistä sai ryhmässä palautetta pari kertaa, ensimmäisellä kerralla palautteenaiheina oli sisältö ja rakenne, toisella oikeakielisyys. Viimeisellä kerralla opettaja antoi palautteen”, Antti kuvailee tekstin syntyprosessia.
Antti kertoo, että itse kirjoituskilpailun aihe oli inspiroiva, eikä hän helppoa aihetta halunnutkaan. Hän tietää monien kirjoittaneen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta hän itse halusi tuoda toisenlaisen näkemyksen mukaan:
”Lähdin käsittelemään mahdollisuuksia, kuten big dataa, tekoälyä ja geopolitiikkaa. Tällainen laatikon ulkopuolelta lähestyminen keräsi kiitosta. Aika moni oli ilmeisesti maalannut aika isoja uhkakuvia teksteissään”, Antti kertoo.
Keskeneräisten tekstien yhteistyöstäminen ja vertaispalaute oli Antille uudenlainen tapa harjoitella kirjoittamista. Aluksi hän kertoo ihmetelleensä, miksi omasta mielestään hiottu teksti pitää ”jälleen viedä arvosteltavaksi jollekin toiselle”, mutta kertoo hyvin nopeasti ymmärtäneensä työskentelytavan merkityksen.
”Kyllä palautteen antaminen ja saaminen kirjoittamisessa on tärkeää, sitä pitäisi kyllä olla enemmän”, Antti pohtii. ”Suomessa palautekulttuuri on aika harvinaista. Suomalainen luonne on ehkä sellainen, että kun viet mielestäsi hyvän tekstin jollekulle, ja joku sanoo että tässä on hyviä juttuja, mutta tähän ja tähän voisi kiinnittää huomiota, niin kyllähän se itse kutakin ärsyttää. Palautteen saamista ja vastaanottamista pitää harjoitella. Onhan oma vastuu tekemisestä iso, mutta kyllä sen tyyppistä työskentelyä, mitä tällä kurssilla oli, pitäisi olla kaikkialla enemmän.”
Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa
Antti kertoo olleensa aina kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän on aina lukenut paljon, pidempiä ja lyhyempiä tekstejä. Matkan varrella on kasvanut arvostus hyvin kirjoitettuja tekstejä kohtaan.
”Ajattelen silloin, että vau, osaisinpa minäkin”, Antti kuvailee.
Kiinnostus kirjoittamiseen, maailmaan ja viestintään sai Antin myös hakeutumaan omaan koulutusohjelmaansa. Yläkoulusta asti ilmiöt ovat kiinnostaneet paljon, mutta ainakaan silloin ei ollut selvää, mikä itsestä tulevaisuudessa tulee. Politiikan ja viestinnän yhdistäminen opinnoissa tuntuu hänestä luontevalta ja tärkeältä.
”Kirjoittamalla voi muuttaa maailmaa. Sanat ja teot molemmat muuttavat maailmaa, mutta puhumalla on suuri mahdollisuus tulla väärin ymmärretyksi. Kirjoittamalla voit ilmaista itseäsi tarkemmin. Siinä voi miettiä ja pohdiskella asioita ja ilmaista ne niin kuin parhaaksi näet”, Antti pohtii.
Kielikeskus onnittelee
Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi onnittelee Anttia lämpimästi kirjoituskilpailun voitosta. ”Hienoa, että akateemisten tekstitaitojen kurssi ja sen työtapa auttoivat voittajatekstin muokkaamisessa ja toivat samalla uutta näkökulmaa kirjoittamiseen ja palautteen merkitykseen kirjoitusprosessissa”, Tuomi iloitsee.
- Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus, kesäkuu 2018