Vilinää, vilskettä ja uutta opetussuunnitelmaa Viikissä

Viikin normaalikoulun ekaluokkalaiset aloittivat koulutaipaleensa torstaina 11. elokuuta. Miltä koulu maistuu muutaman päivän kokemuksella ja miten uusi opetussuunnitelma mullistaa pienten koululaisten elämää?

Uusi opetussuunnitelma ei tuo ensimmäisen luokan luokanlehtori Terhi Kalevan mukaan ainakaan liikaa mitään uutta ekaluokkalaisen elämään, onhan Viikin normaalikoulussa Helsingin yliopiston harjoittelukouluna kokeiltu alkuopetuksessa jo pitempäänkin uusia vaihtoehtoja. 

Suurin ero vanhaan on pientenkin oppilaiden osallisuuden korostaminen sekä sisältöjen väljyys: pienetkin oppilaat pääsevät mukaan suunnittelemaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia.

Herätetään lapsen kiinnostus, kasvatetaan itsenäisiä kansalaisia

– Uuden opetussuunnitelman lähtökohtia koulunkäyntiin ovat osallisuus ja kiinnostus, Kaleva sanoo.

– Pienillä koululaisilla on taito kysyä, tehdä aitoja kysymyksiä ja tutkia. Siksi Viikin norssi toteuttaa pedagogiikkaa nimeltä Designed oriented pedagogy, jonka avulla perehdytään opiskeltavaan aiheeseen.

Uuden opetussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetus rohkaisee lapsia itsenäisyyteen ja ajatteluun ja kasvattaa heidän arjen taitojaan. Oppilaat ovat alusta lähtien mukana päätöksenteossa. Eri oppiaineita yhdistäviä sisältöjä valitaan sen mukaan, mistä on hyötyä elämässä. 

Biologian aineenopettajana Kaleva innostuu uudesta ympäristöopista, jonka sisältöihin kuuluu ensimmäiseltä luokalta lähtien sosiaalisia taitoja, suvaitsevaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Aiemmin tällaiseen ei ollut varattu erikseen aikaa. Muutos tulee Kalevan mielestä tarpeeseen.

Koulussa painottuu lasten hyvinvointi: tavoitteena on koulu, jossa lapsilla on hyvä olla, oli tausta millainen hyvänsä.

– Se vaatii opettajalta herkkää pedagogista silmää ja paneutumista, Kaleva toteaa.

Paljon mahdollisuuksia, vähemmän uhkia

Uusi opetussuunnitelma ohjaa esimerkiksi eri-ikäisiä lapsia yhteistyöhön. Norssissa on kokeiltu uuden opetussuunnitelman hengen mukaista eri-ikäisten lasten tasavertaista yhteistyötä opiskelussa jo viime lukuvuonna. Perinteisesti isot ja pienet oppilaat ovat toimineet yhdessä niin, että isommat ovat auttaneet pienempiään.

Paljon puhuttu digitalisaatio on vain väline yhdessä tekemiseen ja oppimiseen. Lapsille se on leikkiä.

Ensimmäiset koulupäivät jännittävät

Viikin normaalikoulun 1A-luokassa on 21 oppilasta. ”Hei terve taas ja huomenta" -laulun jälkeen pienet koululaiset kertovat, mistä neljän päivän kokemuksella koulussa pitävät ja miltä koulun aloittaminen tuntuu.

Mai jännittää vähän koulua, mutta pitää uusista luokkakavereistaan, ruokailusta ja välitunneista. Frans tykkää, kun oppii kaikkea uutta, etenkin matematiikkaa, ja kun saa hyvää ruokaa. Olivia tykkää koulusta ja oppimisesta. Kaikki odottavat innokkaina ensimmäistä lukujärjestystä.

Koulupäivän alussa sosiaalisten taitojen opettamiseen tähtäävän oppimateriaalin videossa Nuuskamuikkunen sanoo: ”Olisi tylsää, jos kaikki olisivat samanlaisia. Olemme kaikki erilaisia omalla tavallamme. Se on rikkaus”. Video on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Muumien malliin -aineistoa.  Suvaitsevuuskasvatus on alkanut.

Uuden opetussuunnitelman vaikutukset pieniä Viikin norssissa

Opetussuunnitelmassa oppiaineiden tuntimääriin on tullut muutoksia, mutta alakoulun rehtori Kimmo Koskisen mielestä se ei ole ongelma. Ongelma ei myöskään ole laaja-alaisen oppimisen ja yhteisöllisyyden tuominen opetussuunnitelmaan. Opettajat innostuvat ja pedagoginen vapaus lisääntyy.

Parasta on, että laaja-alainen oppiminen otetaan mukaan myös luokanopettajaksi opiskelevien harjoitteluun. Uudet opettajat ajetaan sisään uuteen heti opiskeluvaiheessa.

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu