Verkkojameja ja musiikkipillereitä?

Miten musiikkia opetetaan vuonna 2025? Lue professori Heikki Ruismäen kuvitelma tulevaisuuden opiskelusta.

Tulevaisuuden digitaali-Suomessa systemaattinen musiikkikasvatus alkaa äitiyspakkauksen mukana tulleesta tietokoneesta, osana luonnollista teknologian, inhimillisyyden ja virtuaalisuuden synteesiä. Jo ensimmäisistä vuosista alkaen monet lapset kasvavat tietokoneavusteisina etälapsina. Jotkut sitä kritisoivat, jotkut ihannoivat.

Päivähoidossa ohjaajat vielä lähilaulattavat lapsia, tai lapset globalisoituvat eri puolilta maailmaa tulevan verkkomusiikin tahdissa. Itseohjautuvuus alkaa täältä. Valinnan mahdollisuudet ovat rajattomat, elämme monessa ulottuvuudessa.

Vuoden 2025 koulut eivät ole fyysisesti paikkaan sidottuja. Koulurakennukset ovat keskuksia, joihin oppilaat oman aikataulunsa mukaisesti tulevat ja hankkivat tarvitsemiaan tietoja. Koulun tehtävä on muuttunut sosiaalisten ja henkilökohtaisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi.

Luonnollisesti oppilaat osaavat hyödyntää kehittyneitä hakupalveluja tiedon etsimisessä. Useimmat hallitsevat musiikissa nuottimateriaalin ja äänitallenteiden imuroimisen ja lähettämisen, verkkoäänitteiden luomisen ja hankinnan, valmiiden äänitteiden muokkaamisen, reaaliaikaisen nettijammailun jne. Erilaiset verkkolehdet täydentävät musiikin oppikirjoja. Erillisiä äänitteitä kuten cd-levyjä ei enää ole.

Yläkoululaisilla ja lukiolaisilla on 2–3 etäpäivää viikossa, alakoululaisilla 190 koulupäivää on muuttunut 150 varsinaiseksi paikkaan sidotuiksi koulupäiviksi. Globaalit individualistit luovat innokkaasti musiikkinsa itse. Suurimman osan musiikillisesta informaatiosta oppilaat saavat verkon kautta. Oppilaat tekevät verkossa äänitteitä, joihin he ovat lisänneet eri soitinosuuksia eri puolilla maailmaa. On syntynyt universaaleja orkestereita, läsnäoloa kaikkialla.

Digitaaliset äänet ovat luonnollinen osa nuorten ääniympäristöä. Monet akustiset soittimet – piano, kitara jne. – ovat jääneet historiallisiksi soittimiksi kuten klavikordi ja gamba jo vuosisatoja sitten. Jotkut oppilaat pitävät edelleenkin niiden äänistä ja haluavat jopa oppia soittamaan niitä.

Aistinautintojen sinfoniaa

Musiikillinen elämys on laajentunut multimediakokemukseksi, todelliseksi "kaikkien aistien nautinnoksi". Uusi lääke mahdollistaa sukeltautumisen toisen ihmisen kokemusmaailmaan. Erittäin suosittua on kokea, miltä Michael Jacksonista, Madonnasta, Beethovenista tai uusista virtuaali-idoleista tuntuu esiintyä. Datakypärät ja musiikkipelikonsolit kuuluvat jokaiseen hyvin varustettuun "musiikkiluokkaan".

Oppilaat voivat myös päästä katselemaan idoliensa elämää reaaliaikaisena, jopa vuorovaikutteisena. Tähdet esiintyvät yksityisesti verkon välityksellä. Verkkoidolit tavoittavat suuren yleisön lähes kaikkialla ympäri vuorokauden. Maailmanlaajuiset verkkokonsertit ovat jokapäiväisiä. Tekniset haasteet ratkaistiin jo viime vuosituhannella. Saamme cd-tasoista ääntä suoraan tietokoneillemme. Kaikista musiikkinäytteistä on saatavilla videoesitys tietokoneen muistista suoraan näytölle. Erityisen kiinnostuneita oppilaat ovat sävellysten syntyprosesseista.

Ja nyt – vuonna 2025 – on käynnissä valtaisa kampanja, jossa tietokoneet ovat muuttuneet yhä inhimillisemmiksi roboteiksi. Ne vastaavat moniin tavanomaisiin kysymyksiin ja keskustelevat suhteellisen luontevasti musiikista. Ne tunnistavat tyylimme ja hiovat tyylejämme, tuntevat tapamme ja tunnistavat paikkamme. Ja tietokoneilla on uskomaton muisti. Ne ovat inhimillisiä perheenjäseniä. Näitä ”robotteja” ihaillaan, vihataan ja rakastetaan.

Vallankumous lääketieteessä

Oppimisen vallankumous on tapahtunut lääketieteessä. Taiteellisuutta, musikaalisuutta jne. – jopa yksittäistä taitoa – voidaan ostaa apteekista tablettina tai ruiskeena, tosin ei ilman reseptiä.

Neurofysiologit ovat ratkaisseet oppimisen mekanismeja, ja uutta on se, että esimerkiksi soiton oppimista voidaan nopeuttaa monin verroin vuoteen 2015 verrattuna. Uudenlaisen ”unitabletin” vaikutuksen alaisena moni koululainen oppii nukkuessaan intervallit, asteikot, soinnut ja sointukierrot.

Koneen osilla, mikropiireillä ja laajennetuilla muistipiireillä voidaan korvata luonnollisen ihmisen osia. Ihminen ja tekniikka yhdentyvät suuremmitta komplikaatioitta ihmiskehossa. Tekninen lisäruiske aivokuoreen lisää uskomattomia määriä muistikapasiteettia. Eettiset kysymykset askarruttavat yhä, tosin ihmisten käsityksiä hyvästä ja pahasta voidaan muuttaa helposti kemiallisesti – pitkäaikaisestikin.

Verkossa tulvii

Oppilaat musisoivat erilaisissa kokoonpanoissa verkkojameissa. Syntyy verkkotähtiä. Oppilaat kyseenalaistavat, mitä hyötyä on toisten näkemisestä reaalitodellisuudessa, onhan virtuaalitodellisuus keskeinen osa olemista.

Koululaisbändeillä on omat informaatiokanavansa ja verkko toimii suhteellisen edullisena musiikin jakelukanavana. Oppilaat saavat verkosta tietoa idoleistaan, musiikinhistoriasta, musiikinteoriasta jne. Opetus on muuttunut yhä enemmän verkkohallintaiseksi. Oppijakeskeiset oppimisympäristöt ovat muuttuneet opettajan oppimista tukeviksi oppimisympäristöiksi. Monille oppilaille mielekäs oppiminen tarkoittaa sitä, että opettaja saadaan oppimaan.

Verkossa surffaa aktiivisesti satoja miljoonia oppijoita ja tiedonetsijöitä ympäri maailmaa. Organisoimattoman ja avoimen verkon sijaan ihmiset kuuluvat internettekniikkaan perustuviin yritysten, yhteisöjen tai laitosten sisäisiin intranetverkkoihin. Verkkoklubien "tarkistettu tieto" on arvokasta. Vanha periaate, vapaudu informaatiosta – tee informaatiosta vapaata, ei enää päde. Tiedolla ja tiedon välittämisellä on selvä hinta.

Musiikkibisnes muuttuu

Verkostoituminen on muuttanut myös musiikkibisnestä. Oppilaat pitävät verkkoradioasemia, joista soitetaan oppilaiden omia äänityksiä kyberavaruuteen ympäri maailmaa. Verkkoradioiden tarjonta on valtavaa ja ne ovat profiloituneet varsin kapeille alueille. Musiikki tilataan suoraan tuottajalta ilman välikäsiä, ja verkon hyödyntämisen takia äänitteiden hinnat ovat romahtaneet. Elektroninen raha ja sähköinen käteinen ovat keskeinen valuutta nuorten kommunikoimisessa.

Megatähtien malliin oppilaat myyvät äänitteitään suoraan verkkoon. Syntyy verkkohittejä, joista tekijöille maksetaan kuuntelukertojen mukaan. Verkko ilmaisena jakelu- ja informaatiokanava kuului viime vuosituhannelle. Nyt kuvan, äänen ja multimedian maailmalla on taas hintansa. Ansaintalogiikka on uusi oppiaine jo yläkoulussa.

Kansojen ja kansakuntien rajoilla ei ole enää sitä merkitystä kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Maapallo on jakautunut rajoihin yhtiöiden mukaan. Entinen Suomi kuuluu vahvasti Warner Musicin ja Samsungin alueeseen – musiikinopetuksen kannalta onneksi, sillä molemmat yhtiöt työskentelevät vahvasti musiikkiviestinnän alueella. Entinen Eurooppa on pääosan mediajätti Robert Murdochin ja George Sorosin pelikenttää.

Muuttunut opettajuus

Hierarkkiset organisaatiot ovat muuttuneet verkostoiksi. Opettajuus on totaalisesti muuttunut yhdessä oppimisen suunnitteluksi. Ryhmätyötaidot ovat muuttuneet verkostotaitojen, jaetun asiantuntijuuden ja yhteisöllisen oppimisen kehittämiseksi.

Osa musiikinopettajista päivystää ns. verkko-opettajina, monien syntyperältään suomalaisten ”opetusvelvollisuuteen” kuuluu verkko-ohjantaa. Erittäin edullista, monipuolista ja laadukasta musiikinopetusta välitetään Aasian ja Afrikan maista telemaattisin yhteyksin.

Osa musiikinopettajista – varsinkin vanhemmista – elää digitaalisesti kodittomina. Ongelmaksi tai haasteeksi on noussut sukupolvien välisen eriarvoisuuden lisääntyminen informaatioteknologian hallinnassa. Uudet teknologian hallintaan perustuvat tehtävät ovat räjäyttäneet musiikinopettajien toimenkuvan.

Vaikka populaarimusiikin käyttö musiikinopetuksessa muutti musiikinopettajan tehtäviä 1960-luvun lopussa, teknologiapohjainen, verkottunut musiikinopetus on nostanut uuden ammattilaisryhmän – musiikin verkko-opettajan. Verkko-opettajat ovat useimmiten 15–18-vuotiaita friikkejä, tulevaisuuden tukihenkilöitä.

Virtuaalisuus osana todellisuutta

Monissa oppimiskeskuksissa opettaa virtuaaliopettaja. Itse asiassa on vaikea erottaa toisistaan todellista ja virtuaali-ihmistä. Tekniikka kolmiulotteisten kuvien siirtämisessä on hämmästyttävän luonnonmukaisen tuntuista. Datahanskojen avulla mestariopettaja opettaa kitaraoppilastaan välimatkoista riippumatta. Entiset konservatoriot ovat nykyisiä futuratorioita, joissa historiallisten soitinten lisäksi voi opiskella virtuaaliopettajaksi.

Virtuaaliturismi on lisääntynyt valtavasti. Koulun virtuaaliluokassa oppilaat tekevät virtuaalimatkoja kypärät päässään muinaisten säveltäjien maailmaan tai ottavat osaa konsertteihin ympäri maailmaa. Interaktiivisuutensa takia koulun musiikinopetukseen ja muuhunkin opetukseen on suoranaista tungosta.

Virtuaalikoulut ovat osa koulutusjärjestelmää. Teini-ikäiset nuoret antavat ensimmäiset verkkosuudelmansa screenille, ja kokevat yhteisiä musiikkinautintoja toisiaan ja mielimusiikkiaan kuunnellen ja katsellen. Sosiaalisuus on out ja virtuaalisuus in – vai onko? Levyt tuoksuvat sävellajien mukaan.

Opiskelu kokonaisuudessaan on muuttunut elämysten ilotulitukseksi. Virtuaalisuus – keinotodellisuus – on muuttunut todellisuudeksi.

Tieto tiedosta on valtaa

Ihmisen halu nopeuttaa tietojen kulkua on kyltymätön. Halki vuosituhansien yhä useammat pyrkivät yhä nopeammin, yhä korkeammalle. Tieto ei enää ole valtaa, vaan tieto tiedosta.

Tyypillistä myös on, että popmusiikin tähdet voivat olla kokonaan keinotekoisia, ainoastaan virtuaalitodellisuuden tuotteita. Voimme luoda digitaalisesti uuden wieniläisklassikon Mozartin, Haydnin ja Beethovenin musiikilliseen kyberavaruuteen. Viihdeteollisuus, pelit ja eroottiset happeningit ovat edelleen suunnannäyttäjiä uuden teknologian kehityksessä vuonna 2025, geeniteknologian lisäksi.

Valtatie uuden uljaan teknologian käytölle musiikkikasvatuksessa on tasainen. Tie verkkomaailmaan ja virtuaalitodellisuuteen on täydellisen avoin urheiluautojen – huipputietokoneiden ja teknologian – käyttäjille. Nauttimaan pääsee jo kohtuullisessa määrin tavallisellakin autolla. Oppimisen polkupyöräilijöille ja aktiivihidastelijoille internet mahdollisuuksineen on valovuoden päässä oman elämän problematiikasta. Edelleenkään 70 prosentilla maailman ihmisistä ei ole entisaikojen puhelinta.

Voima ja varallisuus tulevat yhä riippuvaisemmiksi tiedon tiedosta. Uusi oppimisen paradigma sisältää vuorovaikutuksen erillisyyden sijasta, integraation hajauttamisen sijasta, reaaliaikaisuuden perättäisyyden sijasta, valinnaisuuden, vapauden sekä itseohjautuvuuden pakon sijasta.

Osaaminen perustuu yhä suuremmassa määrin informaation epätasaiseen jakautumiseen. Eriarvoisuus liitetään tulevaisuudessa yhä enemmän teknologisen tiedon hallintaan. Monet ovat väsähtäneet tiedon etsimiseen. Ajassa on vahvaa romanttista kaipuuta uusyksinkertaiseen elämäntapaan, uskonnollisiin kokemuksiin ja filosofiaan. Monimutkaisiin kysymyksiin etsijät haluavat yksinkertaisia vastauksia. Syntyy sähköttömiä yhdyskuntia, jotkut ihannoivat ei mekaanisia ääniä.

Musiikkikasvatuksen opetus korkeakouluissa ja yliopistoissa on muuttunut vahvasti teknistaloudellisten ja neurotieteiden suuntaan. Monet eivät enää hallitse verkkoa, vaan verkko hallitsee elämää. Aistinautintojen addiktiot ovat vuoden 2025 ongelma. Uusavuttomat opettajat ryntäilevät täydennyskoulutukseen kursseille, joissa opitaan rakastamaan toisia ja tulemaan rakastetuksi. Onneksi.

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu