Työelämätietous laajentaa käsitystä bio- ja ympäristötieteellisen koulutuksen mahdollisuuksista

Harva biologian opiskelija tiedostaa, kuinka laajalle oma asiantuntijuus voi työnhaussa riittää. Uraseurannoista saatava tieto tarjoaa mahdollisuuden korjata tilannetta.

Pedagoginen yliopistonlehtori Viivi Virtanen ja yliopistonlehtori Riitta Savolainen tietävät, että uusiutuva työelämä luo yliopistokoulutuksen kehittämiselle jatkuvasti uusia haasteita. Molemmat työskentelevät bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, jossa tämän syksyn uraseurantakyselystä saatavat tulokset ovat kullanarvoisia. Jo liki kymmenen vuoden ajan jatkuneita uraseurantoja on hyödynnetty biologian alan koulutuksen kehittämisessä aiemmin muun muassa konkreettisen työelämäkurssin muodossa.

– Opetusta on kehitetty jo useita vuosia: biologian alan hallinnasta ja akateemisesta osaamisesta on siirrytty puhumaan enemmän myös työelämävalmiuksista. Esimerkiksi tiedekunnan ammattikuvakurssi on toiminut tällaisena apuvälineenä, avaa kymmenisen vuotta tiedekunnassa työskennellyt Virtanen tilannetta.

– Tutkintouudistusten myötä työelämäopinnoista on tullut kaikilla aloilla viiden opintopisteen laajuisia. Nyt ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat pääsevät keräämään kyseisellä kurssilla materiaalia akateemista portfoliotaan varten jo ensimmäisen vuoden aikana, täydentää biologian kandiohjelman johtaja Savolainen.

Opetuksen kehittämisen parissa työskentelevät Savolainen ja Virtanen pohtivat, että tiedekunnasta valmistuvilla on merkittävät valmiudet soveltaa taitojaan monenlaisiin tehtäviin. Tästä huolimatta opiskelijat saattavat kuitenkin etsiä pelkästään paikkoja, joiden hakuilmoituksissa mainitaan nimenomaan biologian alan osaaminen.

– Samalla jää valtava kirjo erilaisia työpaikkoja hakematta, kuten suunnittelijan ja muiden soveltavien tehtävien työt. Yhtenäisen ammatti-identiteetin puuttuminen vaikeuttaa osaamisen sanoittamista työnhaussa, toteaa Virtanen.

Uraseurantakyselyt mukana koulutuksen kehittämisessä

Aiempien uraseurantojen pohjalta havaitut puutteet viestintä-, ryhmätyöskentely- ja neuvottelutaitojen oppimisessa näkyvät myös bio- ja ympäristötieteiden puolella.

– Näistä ainakin viestinnässä tilannetta voidaan korjata melko yksinkertaisesti. Samoin ryhmätyöskentelytaitoja voi kehittää helposti monella kurssilla, Savolainen kertaa pohtiessaan uraseurantojen hyötyjä koulutuksen kehittämisessä.

Tärkeässä asemassa uraseurantakyselyissä ovat luonnollisesti vastaajamäärät, joihin Virtanen ja Savolainen toivovat kasvua.

– Olisimme todella iloisia, jos vastausmäärät olisivat isompia, Virtanen nyökyttelee.

Valmistuneiden kokemukset auttavat rakentamaan mielekästä tutkintoa

Työelämästä saatavaa informaatiota on hyödynnetty kandiohjelmien kurssien, erityisesti ohjelmien uusien asiantuntijaopintojen, rakentamisessa. Tiedon esiintuonti onnistuu myös hyvin käytännöllisellä tasolla.

– Olen esimerkiksi näyttänyt biologian kandiopiskelijoille kaavioita siitä, minkä tyyppisiä asioita meiltä valmistuneet ovat nostaneet esille työelämästä. Sitä kautta opiskelijalle saattaa avautua enemmän ideoita oman tutkinnon suunnitteluun, Virtanen kertoo.

Jo tiedekunnan nimi kertoo, että sen toiminta on valtavan laaja-alaista. Biologi voi työskennellä koulutuksensa myötä esimerkiksi ympäristöön, terveyteen, ravintoon tai kestävään kehitykseen liittyvissä tehtävissä.

– Opiskelijat eivät ehkä täysin ole hahmottaneet mahdollisuuksiaan hakeutua esimerkiksi yksityisiin firmoihin ympäristöasiantuntijan tehtäviin, Virtanen pohtii.

Myös sillä, miten usein uraseurantoja käsitellään, on merkitystä työelämätietouden kasvattamisessa. Monesti kyse on yksinkertaisesti asioiden selkeästi viestinnästä:

– On tärkeää, että tuloksia esitellään ja raportit ovat saatavilla avoimesti, Savolainen korostaa.

Yliopistojen uraseurannat

Yliopistot keräävät tietoa valmistuneiden sijoittumisesta työelämään ja työelämän osaamistarpeista uraseurantakyselyillä.

Kyselyn toteutuksesta vastaa yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto.

Nyt käynnissä olevien uraseurantakyselyiden piirissä ovat vuonna 2012 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja lastentarhanopettajan ja farmaseutin tutkinnon suorittaneet ja vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittaneet.

Uraseurantatietoa käytetään mm. opiskelijoiden ohjauksessa, koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä ja yliopistosta valmistuneiden työurien tutkimuksessa.

Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset raportoidaan niin, että yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa.

Uraseuranta-aineistot säilytetään anonymisoituina sähköisessä muodossa Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa.

Tutustu aikaisempien uraseurantakyselyiden tuloksiin:
•    Helsingin yliopiston uraseurantaraportit
•    Valtakunnalliset uraseurantaraportit
•    Uraseurantatietoa käyttävä Töissä.fi -palvelu
•    Töissä.fi palvelun työkirjana toimiva Urapolulla.fi -palvelu

Uraseurantakysely käynnistyy – jokainen vastaus on tärkeä

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu