Pojat altavastaajina peruskoulun päättyessä

Päättöarvosanat rajaavat poikien vaihtoehtoja toiselle asteelle siirryttäessä selviää teoksesta ”Osaaminen ja hyvinvointi yläkoulusta toiselle asteelle – tutkimus metropolialueen nuorista”. Teos julkaistaan Helsingin yliopistossa 24.11.

Aika: torstaina 24.11.2016 klo 10.15–11.45

Paikka: Helsingin yliopisto, Siltavuorenpenger 5A, Minerva-tori, huone K222.2

Tervetuloa!

Teos Osaaminen ja hyvinvointi yläkoulusta toiselle asteelle – tutkimus metropolialueen nuorista on Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen, Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksikön, Opetushallituksen sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä toteuttaman pitkittäistutkimuksen raportti pääkaupunkiseudun yläkoululaisten osaamisesta ja hyvinvoinnista vuosina 2011–2016.

Tutkimukseen osallistuivat kaikki metropolialueen 14 kuntaa ja niiden noin 10 000 oppilasta alueen 13 500 nuoren ikäluokasta.

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitkä yksilö-, koulu- ja kuntatason tekijät ennustavat nuoren osaamisen ja hyvinvoinnin kehitystä yläkoulussa, toisen asteen valintaa ja sijoittumista toisen asteen opintoihin sekä opintojen jatkumista. Ajankohtaiseen maahanmuuttoteemaan liittyen tarkastelussa otetaan huomioon maahanmuuttajataustaisuus ja Suomen koululaitoksen tärkeänä tunnuspiirteenä pidettävä oppimisen tuki.

Peruskoulun päättöarvosanat määrittävät koulu-uraa

Tutkimuksen päätulos kertoo peruskoulun päättöarvosanojen vahvasta merkityksestä koulu-uran määrittäjänä: Huomataan, että tyttöjen ja poikien päättöarvosanoissa on selvä sukupuoliero, mikä heijastuu myös heidän eriytyviin koulutusvalintoihinsa. Tyttöjen päättöarvosanat ovat kaikissa oppiaineissa poikia paremmat. Ero on niin suuri, että poikien mahdollisuus todelliseen valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä on selvästi tyttöjä heikompi.

Sukupuoliero siirtyy toisen asteen koulutukseen

Päättöarvosanojen sukupuoliero siirtyy toisen asteen koulutukseen: Tytöt ovat yliedustettuina lukiossa ja pojat ammatillisessa koulutuksessa. Koulutusalan valinta ammatillisen koulutuksen sisällä sekä lukion erikoislinjavalinta ovat myös voimakkaasti sukupuolittuneet. Valinta lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä on lisäksi vahvasti sidoksissa nuorten kotitaustaan. Päättöarvosanoissa esiintyy myös selviä oppiaineiden ja kuntien välisiä eroja.

Luokkien väliset erot ovat yhteydessä oppilaiden kotitaustaan ja tyttöjen ja poikien osuuteen luokassa. Oppilaat, joiden osaaminen oli yhdeksännellä luokalla seitsemättä luokkaa heikompaa, olivat pääosin poikia, joille oli tunnusomaista koulun merkitystä väheksyvät asenteet ja heikompi terveyskäyttäytyminen. Myönteistä oppimiskehitystä selittävät oppilaiden kouluun kohdistamat asenteet ja äidin koulutus mutta myös lievät stressioireet. Kielteistä kehitystä selittävät oppimisen tuen tarve, terveysongelmat ja tupakointi.

Maahanmuuttajilla ja kantaväestöllä samankaltaiset erot kuin tytöillä ja pojilla 

Päättöarvosanojen ero maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien oppilaiden välillä on yhtä suuri kuin tyttöjen ja poikien välinen arvosanaero. Maahanmuuttajatausta on yhteydessä osaamisen heikompaan lähtötasoon mutta ei osaamisen kehittymiseen yläkoulun aikana. Yhteys selittyy pitkälti vanhempien koulutustasolla ja oppilaiden suomen kielen taidolla.

Hyvinvointi heikkenee yläkoulussa

Lähes kaikki oppilaiden hyvinvoinnin indikaattorit osoittivat heikkenemistä yläkoulun aikana. Esimerkiksi tupakointi lisääntyi, aamupalan syönti väheni, ja myöhään nukkumaan menevien osuus kasvoi. Koulujen väliset erot hyvinvointi-indikaattoreissa olivat suuria, ja kehitys vaihteli kouluittain.

Oppilaiden koulu-uupumus ja tupakointi yläkoulussa olivat yhteydessä koulumenestykseen ja ennustivat toisen asteen koulutusvalintaa. Lukioon siirtyneiden joukossa oli vähemmän psykososiaalista tukea tarvitsevia, he olivat terveempiä ja heillä oli terveemmät elämäntavat kuin ammatilliseen koulutukseen siirtyneillä tai niillä, jotka jäivät kevään yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa.

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Risto Hotulainen, Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus, gsm 050 318 2382 (osaaminen ja arviointi)

Professori Arja Rimpelä,Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö, gsm 050 569 8285 (hyvinvointi)

 

 

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu