Ensimmäisen opetusperiodin päätteeksi kaikilla Helsingin yliopiston uusilla kandiopiskelijoilla on jotain yhteistä: kokemus siitä, millaista on opiskelu uusissa koulutusohjelmissa.
Koulutusuudistukseen on törmännyt todennäköisesti jo hakuprosessin aikana. Kevään yhteishaussa yliopiston hakukohteiden määrä väheni vuoden takaisesta 102:sta 63:een.
Välivuotensa aikana Benjamin Pitkänen päätti hakea yliopistoon kehitysmaatutkimuksen pääaineopiskelijaksi. Oppiaineen opetuksen yhdistyessä Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelmaan oli se ilmeinen vaihtoehto. ”Yhmun” fuksina Pitkänen aloitti 55 muun opiskelijan kanssa.
Kevään yhteishaussa yliopiston hakukohteiden määrä väheni vuoden takaisesta 102:sta 63:een.
Valtiotieteellisen tiedekunnan neljä kandiohjelmaa pitävät sisällään yhteensä 11 opiskeltavaa oppiainetta. Yhteiskunnallisen muutoksen ohjelma on yhdistelmistä suurimpia, ja se yhdistää sosiaali- ja kulttuuriantropologian, kehitysmaatutkimuksen, politiisen historian sekä talous- ja sosiaalihistorian opetusta.
Laajojen opintokokonaisuuksien rakentamisessa on ollut opetushenkilölle haastetta. Pitkäsen mielestä työssä on onnistuttu hyvin.
– Toistaiseksi eri aiheet ovat olleet hyvin tasapainossa. Kivaa on myös, että kattaus ja näkökulma aiheisiin ovat laajempia kuin mitä yksi opintosuunta tarjoaisi, Pitkänen sanoo.
Pitkänen valitsee tulevan opintosuuntansa kandiopintojen toisen vuoden loppupuoliskolla, joka siintää vielä pitkällä tulvaisuudessa. Nyt Pitkänen keskittyy käsillä oleviin kursseihin yksi kerrallaan.
– Kun suuntautumisen aika tulee, ei hyvistä arvosanoista ainakaan ole haittaa.
Kahden maan kansalainen
Tiedekuntien välillä liikuttaessa havaitsee, että yhden koulutusuudistuksen sijaan tehtiin useita erillisiä. Esimerkiksi uudessa matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelmassa aloittanut Juuso Karila valitsi kemian heti orientaatioviikolla. Päätös ei ollut vaikea, sillä kiinnostus kemiaan oli ainakin yhtä vahva kuin opettamiseen, ja Karila oli ottanut opiskelupaikan vastaan jo edellisvuonna ennen varusmiespalvelustaan.
Tällä välin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan aineopettajat yhdistettiin omaksi koulutusohjelmakseen. Karilasta vaikuttaa, että erot entiseen ovat pieniä mutta tervetulleita. Opintopolku tuntuu vapaammalta ja joustavammalta siksikin, että pedagogisten opintojen alku siirtyi maisterivaiheeseen.
– Vaikka olen hakenut kemianopettajaksi, olisin voinut valita ensimmäiseksi aineekseni matikan ja toiseksi fysiikan. Lisäksi, jos on lukenut tarvittavan määrän matematiikkaa ja kemiaa, voi itse päättää itse kumpi niistä on ensimmäinen aineesi, Karila kertoo.
Opintopolku tuntuu vapaammalta ja joustavammalta siksikin, että pedagogisten opintojen alku siirtyi maisterivaiheeseen.
Myös uusi kolmikymmentähenkinen opettajaopiskelijaporukka on rikkaus. Kaikkien aineenopettajien yhteisiä opintoja on vähän, mutta yhteenkuuluvuus on suurta. Opiskelijat osallistuvat toinen toistensa ainejärjestöjen tapahtumiin ja jakavat kokemuksiaan eri aineista.
– Olemme kuin oma järjestömme, muttemme kuitenkaan. Se on kuin kaksoiskansalaisuus: on sekä oma aine että kaikkia yhdistävä opettajapuoli.
Meilahdessa muutos tuntuu etäiseltä
Kysyttäessä miltä koulutusuudistus on näyttänyt Jutta Kankaanpään opinnoissa lääketieteen lisensiaatin ruotsinkielisellä opintolinjalla, hän hymyilee.
– Eihän se oikeastaan ole näkynyt. Ei tämä ole vaikuttanut elämäämme ollenkaan. Olen saanut myhäillä tyytyväisenä vieressä, kun vähän pidemmälle ehtineillä kavereilla muissa tiedekunnissa menee kaikki uusiksi, Kankaanpää sanoo.
Myös lääkäriksi erikoistumiseen saattaa tulla valtakunnallisia uudistuksia, joiden yksityiskohdat ja aikataulu ovat kaikille vielä tuntemattomia.
Lääketieteellisessä tiedekunnassa uudistuksia on ollut kyllä riittämiin. Kurssisisällöt muuttuivat kaksi–kolme vuotta sitten tehdyssä tutkintouudistuksessa. Kankaanpään pääsykokeeseen valmistautuminen taas oli jännitystä nelilaskinuudistuksen takia.
Myös lääkäriksi erikoistumiseen saattaa tulla valtakunnallisia uudistuksia, joiden yksityiskohdat ja aikataulu ovat kaikille vielä tuntemattomia. Epävarmuus myös turhauttaa.
– Ennen erikoistuminen on ollut lähinnä ilmoitusasia. Nyt on ollut puhetta, että arvosanat vaikuttaisivat siihen. Tästä eteenpäin joutuu todella miettimään alusta asti, kuinka paljon kursseihin panostaa.
Katso myös video Eka viikko eläinlääkiksessä