FM Kaisa Hahl tutkii tuoreessa väitöksessään opettajankoulutuksen kansainvälistämistä. Kansainvälistä englanninkielistä yliopistokoulutusta on tarjottu Suomessa ja maailmalla yhä enemmän 1990-luvulta alkaen, mutta kansainvälinen englanninkielinen aineenopettajakoulutus on vielä uutta. Koska opettajankoulutus on vahvasti sidottu paikalliseen koulujärjestelmään, sitä opetetaan yleensä kansallisissa koulutuksissa kansalliskielillä.
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella on toiminut viisi vuotta englanninkielinen kansainvälinen aineenopettajankoulutus STEP.
STEPiin hakeutuu sekä kotimaisia että kansainvälisiä opiskelijoita, joilla on tavoitteena aineenopettajan kelpoisuus Suomessa. Kaikilla opiskelijoilla ei ole vielä tarpeeksi vahvaa suomen kieltä, jotta he voisivat opiskella korkeakoulutasolla suomeksi. STEP kiinnostaa myös siksi, että ohjelmassa opiskellaan monitieteisissä, monikulttuurisissa ryhmissä ja koulutus painottaa opiskelijoiden aktiivisuutta ja yhteistyötä.
Yhteiskunnan monimuotoistuminen vaatii uusia taitoja opettajankoulutuksessa
Hahl esittää kansainvälisen opettajankoulutuksen teoreettisen mallin, joka nivoo yhteen koulutuksen neljä päätekijää: kansainvälisyyden, interkulttuurisuuden, monitieteisyyden ja lingua franca -englannin. Maahanmuuton seurauksena väestö monessa maassa niin Euroopassa kuin muualla on monimuotoistunut. Kulttuurienvälisyys rikastuttaa myös opettajankoulutusohjelmaa ja tuo tärkeää sisältöä ja erilaisia näkökulmia koulutukseen. Kulttuurienväliset taidot ovat yhä tärkeämpiä jokaisen arjessa ja työssä.
Englannin kielestä on tullut viime vuosikymmenien aikana maailmankieli, jota puhutaan enimmäkseen toisena ja vieraana kielenä. Maailmankielen asemassa englannin käyttöön on kuitenkin tarpeen ottaa uusia taitoja, jotka auttavat vuorovaikutuksessa ja yhteisen ymmärryksen muodostumisessa. Englannin kielellä opettaminen on tuonut monelle opettajankouluttajalle uudenlaisia haasteita, sillä opetusta on täytynyt miettiä käsitteistä lähtien uudella tavalla. Opettajien on pitänyt huomioida se, että monet käsitteet ja teoriat ovat ehkä edellyttäneet avaamista hieman eri tavalla kuin kotimaisille opiskelijoille, joille konteksti on entuudestaan tuttu, tai niille opiskelijoille, joiden ainetausta on eri kuin opettajankouluttajalla.
Kansainvälisessä opettajankoulutuksessa opettajaopiskelijat saattavat tarvita totuttua enemmän tukea opettajuutensa kehittymiselle, sillä monelle opiskelijalle paikallinen koulujärjestelmä ei ole tuttu. Aineenopettajaopiskelijat opiskelevat yleensä omissa aineryhmissään, mutta tässä monitieteisessä koulutuksessa opiskelijat pääsevät jo opintojensa aikana tekemään yhteistyötä muiden aineiden opiskelijoiden kanssa. Tämän toivotaan antavan paremmat lähtökohdat opettajien yhteistyölle koulumaailmassa, jossa uudet opetussuunnitelmat vaativat yhteistoiminnallista ja ainerajoja ylittävää oppilasjohtoista toimintaa.
Maahanmuuttajaopettajien haasteet työllistymisessä
Vaikka kouluissa oppilasaines onkin yhä monikulttuurisempaa, samanlaista monimuotoisuutta harvoin löytyy opettajakunnasta. Maahanmuuttajaopettajilla on kantaväestöä enemmän haastetta työllistyä suomalaisissa kouluissa. Työnhaussa maahanmuuttajat usein pettyvät kielteiseen päätökseen, joka perustuu suomenkielisissä kouluissa joko riittämättömään suomenkielen taitoon tai kansainvälisissä kouluissa siihen, että he eivät ole englannin kielen syntyperäisiä puhujia. Yhteiskuntien moninaistuminen vaatii joustavuutta sekä uusilta vähemmistöiltä että kantaväestöltä. Opettajien erinomainen tai natiivi kielitaitovaatimus saattaa nykykoulussa olla tarpeetonta, liiallista ja jopa syrjivää, sillä opettajien tulisi oppia olemaan oppimisen ohjaajia ja mahdollistajia ja antaa oppilaille tilaa olla äänessä ja keskiössä.
Resursseja uuden oppimiseen ja suunnitteluun
Hahl tuo väitöstutkimuksessaan yhtäältä esille kansainvälisen opettajankoulutuksen monimutkaisuuden, mutta toisaalta antaa mallin sille, miten opettamista ja oppimista voi tukea kansainvälisessä monitieteisessä opettajankoulutuksessa.
Hahl painottaa, että kulttuurienvälisten taitojen kriittinen tarkastelu on tärkeää sekä opettajankouluttajille että opettajaopiskelijoille. Yhteiset suuntaviivat ja monikulttuurisuuden kriittinen ymmärtäminen antavat yhtenäisen perustan kansainväliselle koulutukselle. Lingua franca -englannin käyttö voi edistää opiskelijajohtoista ja opiskelijakeskeistä toimintaa ja opiskelua, mutta se vaatii suunnittelua, joustavuutta ja uuteen tilanteeseen sopeutumista myös opettajankouluttajilta.
Helsingin yliopisto panostaa uudessa strategiassaan vahvasti kansainväliseen englanninkieliseen koulutukseen. Suomalaisen opettajankoulutuksen vienti on myös haluttua maailmalla. Kansainvälisessä koulutuksessa ei kuitenkaan riitä, että kieli vaihdetaan englanniksi ja mukaan otetaan kotimaisten opiskelijoiden lisäksi kansainvälisiä opiskelijoita. Toimivien ja linjakkaiden oppimisympäristöjen aikaansaamiseksi tarvitaan resursseja suunnitella opetusta yhdessä, jotta kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden, monitieteisyyden ja lingua franca- englannin haasteet ja mahdollisuudet saadaan parhaiten ratkaistua ja hyödynnettyä.
Filosofian maisteri Kaisa Hahl väittelee Helsingin yliopistossa 14.6. aiheesta Interculturality and English as a lingua franca – Internationalizing teacher education. Väitöstilaisuus järjestetään klo 11:00 käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa osoitteessa Siltavuorenpenger 3A, auditorio 107. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti e-thesis-palvelussa.
Kaisa Hahl toimii tutkijana ja opettajana opettajankoulutuslaitoksella.
Väittelijän yhteystiedot:
Kaisa Hahl, puh. 050 318 5314, s-posti kaisa.hahl@helsinki.fi