Helsingin yliopistoon pyrkii nuoria etenkin korkeasti koulutetuista perheistä, kertoo tuore Erkanevat koulutuspolut -teos.

Helsingin yliopisto näyttäytyy melko elitistisenä, jos asiaa arvioidaan opiskelijoiksi hakevien nuorten isien koulutustason mukaan. Viime vuosikymmenen tilastoihin perustuvassa vertailussa Helsingin yliopisto on Suomen yliopistoista viidenneksi elitistisin, ja kymmenestä elitistisimmästä hakukohteesta kolme löytyy juuri Helsingistä.

Tiedot käyvät ilmi Turun yliopiston professorin Risto Rinteen artikkelista Erkanevat koulutuspolut -teoksessa, jonka Suomen ylioppilaskuntien liitto julkaisi joulukuussa.

Elitistisimmät yliopistot pääkaupungissa

Perhetaustaan liittyvä eriarvoisuus vähenee hitaasti, mutta korkeakoulutettujen perheiden lapsilla on yhä kahdeksankertainen mahdollisuus päätyä yliopistoon verrattuna muihin. Lisäksi artikkelissa todetaan, että yliopistojen keskinäinen polarisaatio näyttää melko selkeältä ja pysyvältä.

Suomen elitistisimmät yliopistot tutkimusajankohtana olivat Teknillinen korkeakoulu ja Sibelius-Akatemia. Niissä hakijoiden isistä noin 40 ja noin 35 prosentilla oli ylempi korkeakoulututkinto. Myös Helsingin kauppakorkeakouluun hakeuduttiin korkeasti koulutetuista perheistä.

Nykyiset Aalto-yliopisto ja Taideyliopisto syntyivät molemmat yhdistämällä kolme yliopistoa, joissa kaikissa opiskeli varsin korkeasti koulutettujen perheiden lapsia.

Vertailussa toiseen ääreen sijoittuivat harvaan asuttujen seutujen oppilaitokset: Lapin, Kuopion ja Joensuun yliopistoissa oli enemmän työntekijäisien lapsia kuin ylempien toimihenkilöiden lapsia. Kuopion ja Joensuun yliopistot ovat sittemmin yhdistyneet Itä-Suomen yliopistoksi.

Kouluerot syvästi sosiaalisia

Rinne kirjoittaa, että korkeasti koulutettujen perheiden vesat pyrkivät ja pääsevät lukemaan etenkin tekniikkaa, taloustieteitä, taiteita ja maa- ja metsätaloutta. Myös luonnontieteissä, oikeustieteissä ja lääketieteessä hyvin koulutettujen perheiden jälkeläiset ovat yliedustettuina.

Kasvatustieteitä ja farmasiaa pyritään harvoin lukemaan korkeasti koulutetuista perheistä. Näissä aineissa hakijoiden isistä vain joka kymmenes on maisteri.

Rinne puhuu perheiden kulttuurisesta pääomasta ja kouluvalikoinnista erilaisten koulutusurien syinä. Myös muun muassa kansleri Thomas Wilhelmsson on varoittanut epätasa-arvoisen koulutuksen seurauksista.

 

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu