Kielioppaat antavat suomen kielen ensiapua

Kun Suomeen syksyllä 2015 saapui runsaasti turvapaikanhakijoita, vapaaehtoiset intoutuivat opettamaan heille suomea. Kielioppaille järjestetty koulutus on sittemmin vetänyt salit täyteen.

Ajatus koulutus- ja keskustelutilaisuuden järjestämisestä vapaaehtoisille kielioppaille syntyi Suomen kielen ja kulttuurin oppiaineessa. Oppiaineen opiskelijat ovat kokeneet kantapään kautta muuton vieraan kielen ja kulttuurin keskelle, ja opettajat ovat nähneen aitiopaikalta, kuinka suomea toisena kielenä opitaan.

– Tuli tunne, että meidän pitää tehdä jotain, meillä on velvollisuus reagoida, yliopisto-opettaja Sari Päivärinne muistelee.

Oppiaine järjesti laitoksensa tuella ensimmäisen koulutustilaisuuden huhtikuussa 2016. Sana tilaisuudesta kiiri, ja osallistujia saapui noin 150.

– Alun perin ajattelimme tilaisuutta briiffauksena opiskelijoille, jotka haluavat kielioppaiksi. Oli yllätys, että opiskelijoita oli vähemmän, ja sen sijaan tilaisuus kiinnosti jo opetustyötä tehneitä, Päivärinne kertoo.

Oppiaineeseen palkattiin puoleksi vuodeksi korkeakouluharjoittelija Hannamaija Matila, jonka yhtenä tehtävänä on koordinoida kielioppaille järjestettäviä koulutustilaisuuksia. Marraskuussa järjestetty toinen tilaisuus oli sekin hyvin suosittu. Paitsi tilat, myös aika on loppunut kesken, kun keskustelunhaluiset kielioppaat ovat kokoontuneet yhteen. Tarve vertaistuelle on suuri.

Yhteiskunnallista vastuunkantoa

Vastaanottokeskuksiin ei ole Sari Päivärinteen mukaan resursseja palkata ammatillisesti päteviä suomen kielen opettajia. On kuitenkin tärkeää, että maahantulijat saisivat mahdollisimman pian kosketuksen suomen kieleen ennen kuin he pääsevät virallisille suomen kielen kursseille. Kotoutumiskoulutusta ja sen myötä ammattitaitoista suomen opetusta on luvassa vasta positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille.

Melkein kuka tahansa voi opettaa tärkeimpiä arkielämässä tarvittavia fraaseja ja perussanastoa kieliopintojen alkuvaiheessa. Opiskelumotivaatio on maahan juuri tulleilla suuri, ja vapaaehtoiset kielen opettajat eli kielioppaat ovat tarttuneet tähän. Kielioppaille on kehitetty Helsingin yliopistossa materiaaleja opettamisen tueksi. Suomen kieli sanoo tervetuloa –hankkeen Toisto-metodista on kerrottu mm. Ylen Puoli seitsemän –ohjelmassa.

– Kielioppaiden työ on siis eräänlaista ensiapua, Sari Päivärinne toteaa.

Eniten mukana toiminnassa on eläköityneitä opettajia

Opiskelijat ovat oppaissa vähemmistönä. Eniten mukana toiminnassa on eläköityneitä opettajia, joilla vanha työ on verissä. Kielioppaat opettavat esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, Kulttuurikeskus Caisassa, Monika-naiset–järjestössä, kirjastoissa ja Punaisella ristillä. Erilaisten kieliopetusta antavien järjestöjen määrä yllätti koulutustilaisuuden järjestäjät.

– Kielioppaita pulpahtelee vielä esiin eri järjestöjen ja vastaanottokeskusten kautta, ja haluaisimme tavoittaa heidät kaikki, Matila kertoo.

Kattava lista eri toimijoista olisikin hyödyllinen ja auttaisi myös tavoittamaan kielioppaita, kun tarjolla on jälleen koulutusta.

– Koen tämän mahdollisuutena auttaa, vaikka itsellä ei ole aikaa lähteä kentälle. Mahdollisuuksia pitäisi selvittää laajemmin, ja olisi hyvä tietää myös muiden suomalaisten yliopistojen vastaavasta toiminnasta. Saksassa yksi yliopiston tehtävistä on tukea vapaaehtoistoimintaa, Päivärinne muistuttaa.

Joustavat tunnit, motivoituneet opiskelijat

Hannamaija Matila on opettanut turvapaikanhakijoita Kulttuurikeskus Caisassa.

– Opiskelijat tulevat tunneille vapaaehtoisesti, joten he ovat todella motivoituneita. Heitä on kiva opettaa ja tunneilla on hauskaa. Itse opetustilannehan on universaali vaikka oppijoiden taustat olisivat erilaisia.

Opetuksen on oltava joustavaa ja opettajan kyettävä improvisoimaan: oppijoissa on erilaisia ääripäitä. Yksi ei osaa lukea, toisella voi olla akateeminen tutkinto ja monipuolinen kielitaito. Aiemmin mainittu Toisto-metodi on laadittu nimenomaan huomioimaan erilaiset koulutustaustat sekä kielenoppijoiden suuri vaihtuvuus tunneilla.

– Toisto-metodi perustuu puhumiseen ja toistamiseen. Videoituja malliopetustuokioita on saatavilla netistä ja niitä voi opettaa missä tahansa järjestyksessä, Sari Päivärinne kertoo.

Vapaaehtoisille on jatkuvasti kysyntää. Hannamaija Matila rohkaisee opettamisesta kiinnostuneita kokeilemaan kielioppaan työtä.

– Kielioppaana toimiminen antaa hyvän tuntuman siihen, millaista opettaminen on. Jos pärjää siinä, pärjää muuallakin.

Vapaaehtoisten työllä on väliä

Kielioppaiden koulutuksesta on tarkoitus luoda osa oppiaineen vakituista toimintaa. Yhteyttä pidetään mm. sähköpostilistoilla, ja koulutuksia järjestetään pari kertaa vuodessa. Lisäksi on ideoitu kuukausittaista klinikkatyyppistä toimintaa. Oppiaine on myös rekrytoinut eläköityneitä S2-opettajia sähköpostiavuksi. Kielioppaat voivat pyytää heiltä neuvoa kielioppikysymyksissä tai niksejä käytännön opetustyöhön.

Sari Päivärinne haluaa korostaa vapaaehtoisten merkittävää roolia turvapaikanhakijoiden kielenopetuksessa ja myös muissa tukitoimissa.

– Olen yllättynyt tajuttuani, miten paljon vapaaehtoisia on ollut tekemässä työtä turvapaikanhakijoiden kanssa. Heidän osuuttaan pitäisi tuoda paljon enemmänkin esiin.

– Ilman vapaaehtoisia syksy 2015 olisi ollut täysi kaaos, Hannamaija Matila lisää.

 

Vapaaehtoisille kielioppaille järjestetään seuraava koulutus 24. maaliskuuta klo 13–16. Lisätietoja koordinaattori Hannamaija Matilalta: hannamaija.matila@helsinki.fi.

 

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu