Kestävää kehitystä edistävä kasvatus visioi tulevaisuuden Suomea

Vuonna 2014 päättyi YK:n kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen teemavuosikymmen. Yhtenä tavoitteena oli, että kestävä kehitys sisällytetään kaikilla koulutuksen tasoilla opetussuunnitelmiin. Aihe on ajankohtainen, koska uudet valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kuluvan vuoden aikana.

Joulukuussa 2015 pidetyssä Pariisin ilmastokokouksessa saavutettiin historiallinen yksimielisyys oikeudellisesti sitovista päätöksistä kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi. Samalla YK-järjestelmä osoitti, että on mahdollista löytää yhteinen näkemys lähes kaikkien maailman jäsenvaltioiden kesken. Kuitenkin kestävän kehityksen käsitteen määrittelyä on perinteisesti pidetty haastavana ja tämä on vaikeuttanut pyrkimyksiä edistää kestävää kehitystä koulutuksessa. Kuilu kestävän kehityksen poliittisessa retoriikassa ja kestävän kehityksen sisällöissä koulutuksessa on suuri.

Kasvatustieteen maisteri Jani Siirilän 5. helmikuuta Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tarjoaakin kestävän kehityksen käsitteen tulkintaan uutta näkökulmaa, josta hyötyvät esimerkiksi opettajakoulutus, koulutuksen järjestäjät kaikilla koulutustasoilla sekä opettajien täydennyskoulutus.

Kestävän kehityksen käsitteen tulkinta on Siirilän tutkimuksen tulosten valossa sisällöllisesti rikas ja moniulotteinen

– Kestävä kehitys nähdään esimerkiksi arvona ja ekologinen kestävyys luonnonvarojen kestävänä käyttönä. Taloudellinen kestävyys taas perustuu maapallon rajallisiin resursseihin ja sosiaalista kestävyyttä tarkastellaan myös hyvän ja merkityksellisen elämän näkökulmasta, Siirilä toteaa.

Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus visioi Suomea, jonka haluamme vuonna 2050. Siirilän tuloksista ilmenee, että eniten samansuuntaisia näkökulmia kestävän kehityksen tulkintaan sisältävät yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet resurssiviisas talous, luontoa kunnioittava päätöksenteko ja luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat. Tavoitelausumat hiilineutraalista yhteiskunnasta sekä kestävistä yhdyskunnista ja paikallisyhteisöistä eivät juuri näy. Siirilä ehdottaakin, että koulutuksen kaikilla tasoilla opetussuunnitelmiin sisällytetyn kestävän kehityksen käsitteen tulkinnassa tulisi huomioida myös kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet.

Opetussuunnitelmauudistus ennakoi yhteiskunnallista muutosta, jossa kestävien elämäntapojen ja kehityksen kestävyyden merkitys voimistuu.

– Elinikäisen oppimisen päämäärä on kansalaisissa, joilla on valmiudet kestäviin arjen valintoihin omassa elämässä ja ymmärrys niiden merkityksestä tavoiteltaessa kestävämpää nykyhetkeä ja tulevaisuutta, Siirilä sanoo.  – Kestävyysajattelu pitäisi nähdä laajemmin nykyajan sivistyskäsityksenä.

Jani Siirilä väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 5.2. aiheesta Tulkintoja kestävän kehityksen käsitteestä YK:n kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen teemavuosikymmenen 2005–2014 yhteydessä. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessa Siltavuorenpenger 10, auditorio 229. Väitöstiivistelmä on luettavissa sähköisesti osoitteessa: URN:ISBN:978-951-51-1134-0

Väittelijän yhteystiedot:

Jani Siirilä, puh. 050 362 3456, s-posti jani.siirila@helsinki.fi

 

 

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu