– Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olen voinut opiskella ja tehdä työtä Helsingin yliopistossa. Arvostan omaa yliopistoani, siellä työskenteleviä ja opiskelevia. Muistaminen lahjoituksen kautta tuottaa iloa sekä itselleni että oppimateriaalin käyttäjille, kiitteli Sinikara.
Sinikara toivoo myös, että yliopiston opettajat käyttäisivät kirjaston hankkimia digitaalisia kokoelmia oppimateriaaleina.
Suomalainen malli, jossa opiskelijan kirjastopalveluja tuetaan, kuvastaa sivistystä sekä tietoa arvostavan yhteiskunnan arvoja. Kirjastopalveluilla on oma historiallinen taustansa myös Helsingin yliopistossa.
– Opiskelijat ovat aina olleet tulevaisuuden tekijöitä. Heidän vaikutuksestaan yliopiston historiaan kertoo esimerkiksi se, että 1800-luvulla silloinen kansleri, Venäjän keisarikunnan kruununperillinen, katsoi välttämättömäksi lakkauttaa osakunnat vuonna 1852. Opiskelijakirjasto muodostettiinkin vuonna 1858 muun muuassa lakkautettujen osakuntien kirjakokoelmista, valottaa Sinikara.
Kaisa Sinikara on neljän vuosikymmenen aikana työskennellyt menestyksellisesti Helsingin yliopiston eri yksiköissä, muun muassa teologisessa tiedekunnassa, opiskelijakirjastossa, yliopiston hallinnossa sekä uudessa, vuonna 2010 perustetussa, tiede- ja tiedekuntakirjastot sekä opiskelijakirjaston yhteen koonneessa Helsingin yliopiston kirjastossa. Yliopiston huomionosoituksena Sinikaran merkittävästä elämäntyöstä hänelle järjestettiin kesäkuun kolmantena päivänä juhlaseminaari, jossa kansleri Thomas Wilhelmsson luovutti hänelle Helsingin yliopiston hopeisen mitalin.