Joka toinen yliopistolla on aikuisopiskelija

Viimeisin tieto kulkee yliopiston ovissa molempiin suuntiin, kun asiantuntijat täydentävät ammattitaitoaan. Esimerkiksi lastensuojelussa ja sosiaalityössä koulutustarve on jatkuvaa.

Helsingin yliopistossa opiskelee ja täydentää tietojaan joka vuosi keskisuuren suomalaiskaupungin verran aikuisopiskelijoita. Yliopiston aikuiskoulutukseen keskittyneet Avoin yliopisto ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia saivat helmikuun puolivälissä uudet johtajat. Pian tiedetään, mikä muuttuu.

Avoimen yliopiston uuden johtajan Jaakko Kurhilan mukaan aikuiskoulutuksen erottaminen erilliseksi osaksi oppimista on harhaanjohtavaa. Elinikäinen oppiminen ja opiskelu ovat olleet jo pitkään arkea.

Elinikäistä oppimista pidetään itse asiassa suomalaisen koulutuspolitiikan kulmakivenä. On vahvuus, ettei koulutuspolku ala tai pääty.

– Ei kukaan pärjää loppuelämäänsä niillä tiedoilla, joita on jossain oppilaitoksessa saanut. Oppimista jatketaan oppimisen päälle, Kurhila sanoo.

Taustalla tekniikka

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian uusi johtaja siirtyy yliopistoon yritysmaailmasta. Tekniikan tohtoriksi väitellyt Marjaana Suutarinen on vaikuttunut yliopiston monialaisuudesta.

­– Helsingin yliopistossa erinomaista osaamista on niin laajasti, että sille on vaikea löytää vertailukohtaa edes maailmalta. Ainutlaatuista on sekin, että uusinta yliopistollista tietoa viedään näin laajasti työelämään. Tämä on tärkeää myös suomalaiselle elinkeinoelämälle.

Myös Kurhila ymmärtää tekniikkaa, sillä hän siirtyi Avoimeen yliopistoon Kumpulan kampukselta, tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Tekniikkaa kiinnostuneempi hän on kuitenkin tiedon ja ihmisen suhteesta.

– Tekniikka on hyvä apuväline. Mutta kiinnostavampaa on se, kuinka sitä vodaan käyttää opetuksessa. Kaiken kehityksen keskellä ihminen ja oppiminen ovat kuitenkin samoja asioita kuin vaikkapa sata vuotta sitten, Kurhila sanoo.

Osa opeista happanee

Hyvä esimerkki jatkuvan koulutuksen ja oppimisen tarpeesta on lastensuojelu, jonka ammattilaisia Palmeniassa on koulutettu pian 20 vuotta. Tänä aikana ala ja toimintaympäristö ovat muuttuneet valtavasti.

– Lainsäädännön muutokset, sosiaalityön kasvavat laatuvaatimukset, lisääntyvä tieto lastensuojelun ongelmakentästä sekä ymmärrys lapsen osallisuuden merkityksestä luovat jatkuvaa koulutustarvetta, sanoo projektipäällikkö Päivi Sinko Palmeniasta.

Yksi yliopistollisen aikuiskoulutuksen vahvuus onkin tiedon siirtämisen nopeus. Viimeisin tieto kulkee lisäksi molempiin suuntiin, kun alan ammattilaiset tuovat tiedon kentältä yliopistoon. 

– Vaikeaa kuvitella, että mikään muu organisaatio kuin yliopisto voisi tarjota opetusta ja koulutusta sekä asiantuntijapalveluita, jotka pohjautuvat aina viimeisimpään tutkimustietoon, Suutarinen sanoo.

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu