Helsingin yliopiston käyttäytymistieteilijät yhteistyössä Michiganin valtionyliopiston kanssa

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteilijät ovat professori akatemiatutkija Katariina Salmela-Aron ja professori Jari Lavosen johdolla mukana 3,6 miljoonan dollarin yhteistyöhankkeessa yhdysvaltalaisen Michiganin valtionyliopiston (Michigan State University) kanssa. Käyttäytymistieteilijöille näin mittava rahoitus on harvinaista. Viisivuotinen hanke käynnistyy Helsingissä 8.-9. joulukuuta.

Kahden erilaisen koulujärjestelmän maassa tutkitaan miten luonnontieteiden, erityisesti fysiikan ja kemian, opiskelua voitaisiin edistää oppilaslähtöisesti. Suomessa oppilaat menestyvät opinnoissaan mutta eivät välttämättä pidä luonnontieteellisten aineiden opiskelusta.

– Tarkoituksena on tutkia, millä asioilla on yhteys kiinnostuksen kehittymiseen ja innon syttymiseen luonnontieteisiin. Kiinnostus ja into voivat sytyttää oppilaassa tiedonhalun, toteaa tutkija Barbara Schneider Michiganin valtionyliopistosta.

 – Kehitämme tutkimuksessamme peruskoulun ja lukion oppituntien aikana ja niiden jälkeen tehtäviä mittareita, joiden avulla voimme nähdä heti miten innostunut oppilas on, Salmela-Aro sanoo.

– Oppilailla on käytössään älypuhelimet, joista tutkijat saavat reaaliaikaista tietoa. Oppilaat vastaavat kysymyksiin oppimiskokemuksestaan puhelimen välityksellä, sekä sosiaalisesta, emotionaalisesta ja akateemista näkökulmasta, Lavonen jatkaa. – Kiinnostavia ovat erityisesti sellaisten oppilaiden vastaukset, jotka eivät kerro olevansa kiinnostuneita luonnontieteestä, kun heiltä sitä kysytään oppituntien ulkopuolella. 

Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa pyritään lisäämään kiinnostusta opiskella monipuolisesti luonnontieteitä, teknologiaa, tekniikkaa ja matematiikkaa (STEM Learning = science, technology, engineering, mathematics). Tutkijat keräävät tietoa kahden eri koulutusjärjestelmän oppitunneilta ja kehittävät luonnontieteiden opetusta innostavammaksi. Vaikka suomalaiset oppilaat menestyvätkin hyvin kansainvälisissä testeissä, he eivät tutkijoiden mukaan kuitenkaan ole innostuneita luonnontieteistä, päinvastoin. Oppilaille halutaan luoda ympäristö, jossa he innostuvat ja kokevat että luonnontieteet ovat tärkeitä ja näkevät, miten he voivat soveltaa luonnontieteitä omassa elämässään.

– Motivaatio ja kiinnostus voidaan oppia, Salmela-Aro toteaa. – Kun oppilas innostuu ja huomaa osaavansa, myös minä-kuva muuttuu. Oppilaalla on haasteena onnistuminen, joka lisää kiinnostusta. Samalla saadaan tietoa siitä, millaista tukea oppilas mahdollisesti tarvitsee. 

Hankkeessa saadaan paljon uutta tietoa opetuksen kehittämiseen. Opetusteknologian on oltava kunnossa digioppimiseen. Hankkeessa on mitattu luonnontieteiden tunneilla millaiset aktiviteetit oppilaita innostavat sekä Michiganissa, että Helsingissä.

 Suomen ”tutkimuslaboratoriona” ovat Viikin normaalikoulu sekä Helsingin normaalilyseo.  Koska ”norssit” ovat osa yliopistoa, opettajille ja oppilaille tutkimus- ja kehittämistoiminta on tuttua ja koulun kulttuuri kaikilla tasoilla tukee tutkimuksen tekemistä. Näin koulussa voidaan saada luotettavaa tietoa.

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu