Kaupunkiteologian yliopistonlehtorina aloittanut Henrietta Grönlund on erityisesti profiloitunut vapaaehtoistoiminnan tutkijana. Hän väitteli 2012 vapaaehtoistoiminnan roolista suomalaisessa yhteiskunnassa. Grönlundin muita tutkimusteemoja ovat olleet kirkon auttamistyö ja sen suhde yhteiskunnan tuottamiin palveluihin ja turvaverkkoihin, tämän ajan uskonnollisuus ja spirituaalisuus sekä yhdenvertaisuuteen ja heikossa asemassa oleviin ryhmiin liittyvät teemat.
Parhaillaan Grönlund tutkii suomalaisten hyvinvointivastuun jakautumiseen liittyviä käsityksiä ja moraalisia viitekehyksiä sekä toimii johtajana yhteistyössä HelsinkiMission kanssa toteutettavassa tutkimushankkeessa, jonka aiheena on kaupunkilainen köyhyys.
Teologisia viitekehyksiä kärsimyksen lievittämiseen
Teologisen tiedekunnan kaupunkiteologian hankkeessa Grönlundin tutkimusteemat yhdistyvät vahvasti.
− Olen työskennellyt viimeiset 10 vuotta kirkon ja järjestöjen kentällä, missä olen kehittänyt ratkaisuja urbaaneihin sosiaalisin ongelmiin. Lisäksi olen kouluttanut laajasti kirkon ja järjestöjen työntekijöitä kehittämään yhteisöllistä ja alhaalta ylös rakentuvaa toimintaa ja työotetta, hän kuvailee.
Uusi tulokulma kiehtoo Grönlundia:
− Yli puolet maailman väestöstä elää kaupunkiympäristössä, ja osuus kasvaa koko ajan. Kaupunkikontekstit luovat moninaisuudessaan aivan omanlaisiaan ympäristöjä uskonnolle ja teologialle – sekä haastaen että mahdollistaen. Samoin niissä on omanlaisiaan, joskin myös kaikille ympäristöille yhteisiä, sosiaalisia ongelmia.
Grönlundin mielestä teologialla on keskeinen rooli sosiaalisiin ongelmiin vastaamisessa.
− Teologia ja eri uskonnot sekä uskonnolliset yhteisöt ovat aina tarjonneet viitekehyksiä kärsimykseen ja sen lievittämiseen sekä ihmisten yhteiseloon. Niitä tarvitaan siihen myös tänään, erityisesti monikulttuurisissa, monien uskontojen ja maailmankatsomusten yksilökeskeisissä kaupunkikonteksteissa.
”Eksistentiaaliset kysymykset, oikean ja väärän pohdinnat ja merkityksen etsintä ovat aina osa ihmisten elämää, ja teologit ovat näiden kysymysten asiantuntijoita hyvin monipuolisista näkökulmista.”
− On tärkeää, että ymmärrämme kaupunkikontekstia uskonnon näkökulmasta ja että opiskelijamme saavat valmiuksia työhön kaupunkikonteksteissa ja niiden sosiaalisten kysymysten parissa, Grönlund jatkaa.
Uusia avauksia ja ongelmalähtöistä opetusta
Kaupunkiteologian kursseilla opiskelijat tulevat menemään niin sanotusti kentälle, ja teoreettiset näkökulmat kaupungista, uskonnosta ja oikeudenmukaisuudesta nivoutuvat tiiviisti käytännön toimintaan.
− Toivon että pystyn kehittämään opintokokonaisuuksia, joissa opiskelijat pääsevät aidosti toimimaan sosiaalisten kysymysten parissa ja oppimaan sekä käytännöllisesti että teoreettisesti. Keskeinen väline tähän on luoda yhteistoiminnallisia projekteja seurakuntien ja muiden kumppanien kanssa ja kehittää projektimaista ja ongelmalähtöistä opetusta sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä, Grönlund toteaa.
Tarkoituksena on myös ottaa mukaan kaikkien teologisten oppialojen näkökulmat sekä tehdä yhteistyötä niin yliopiston muiden tiedekuntien kuin toisten oppilaitostenkin kanssa. Verkostopohjainen lähestymistapa tulee olemaan kaupunkiteologiassa Grönlundin mukaan vahvasti läsnä:
− Yksin ei yksi yliopistonlehtori pystyisi näin laajasta kokonaisuudesta valottamaan kuin pientä siivua.
Syrjäytymistä, köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan
Entä kuinka kasvaviin kaupungistumisen ongelmiin, kuten yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen voidaan ja tulisi Grönlundin mielestä vastata?
− Niihin ei vastata millään yksittäisellä tavalla vaan tarvitaan monia eri asioita. Yksilöillä, yhteisöillä ja yhteiskunnallisella tasolla on kaikilla omat roolinsa.
”Tarvitaan tekoja yksilöiltä, työtä yhteisöissä ja yhteisöiltä sekä poliittisia päätöksiä ja toimenpiteitä, jotta yhteiskunta ei ruokkisi yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ja jotta niistä jo kärsivät saisivat apua ja tukea.”
− Uskonto ja uskonnolliset toimijat linkittyvät ja vaikuttavat osaltaan kaikkiin tasoihin: ne motivoivat yksilöitä, tuottavat toimintaa ja palveluja, mahdollistavat yhteisöllisyyttä ja vaikuttamista sekä vaikuttavat yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja päätöksentekoon, Grönlund kiteyttää.
Kaupunkiteologiassa olennaista ei ole se, että pyritään ”vain” auttamaan heikommassa asemassa olevia, vaan tuetaan heitä myös auttamaan itse itseään sekä edistämään omaa asiaansa yhteiskunnassa. Sosiaalisen muutoksen toteuttamiseksi olennaista on vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.