Avoimessa yliopistossa tutustutaan hyvän elämän eväisiin Aki Kaurismäen elokuvissa

Kaikille avoin kesäkurssi syventyy Aki Kaurismäen elokuvien muotokieleen.

Ihmisten jaloissa juokseva koira, mies, joka kuvittelee olevansa perheen pää, ja nainen, joka todellisuudessa vetelee kaikista naruista. Muun muassa näihin Aki Kaurismäen elokuvien tyypillisiin hahmoihin sukelletaan Avoimen yliopiston kurssilla tulevana kesänä.

Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmaan kuuluva viiden opintopisteen laajuinen opintojakso ”Suomalainen elokuvantekijä Aki Kaurismäki” käynnistyy Avoimessa yliopistossa maanantaina 6.8.2018.

Kurssin opettaja, elokuva- ja televisiotutkimuksen yliopistonlehtori Jaakko Seppälä  on tutkinut kameran roolia Kaurismäen elokuvissa Suomen kulttuurirahaston kolmivuotisella apurahalla. Opettajaa itseään kiinnostaa Kaurismäen elokuvissa muun muassa se, mitä kamera näyttää ja mitä jättää näyttämättä – asia, joka tulee usein katsojan mieleen, kun loppu jää avoimeksi, kuten ohjaajan tuoreimmassa elokuvassa Toivon tuolla puolen.  

Aki Kaurismäki ammentaa suomalaisen kulttuurin ohella vaikutteita myös maailman elokuvan, kirjallisuuden ja taiteen historiasta.

–Opintojaksolla tutustutaan Kaurismäen elokuvien estetiikkaan sekä elokuvien kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin kytköksiin, Seppälä kertoo.

Monimerkityksisiä tekstejä

Muita kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat elokuvien suomalaisuus, moninaisuus, minimalismi, ironia, henkilökuvaus, politiikka ja nostalgia. Kaikkia aiheita lähestytään elokuvan muotokielestä käsin, eli siitä, miten asiat kerrotaan ja näytetään katsojalle. Seppälän lähestymistapa on siis formalistinen, mutta hän kuljettaa tyylin ja kerronnan rinnalla kaiken aikaa kulttuurista keskustelua, johon Kaurismäen elokuvat ovat kytkeytyneet.

– Kaurismäen elokuvat ovat usein hyvin ristiriitaisia tekstejä, jotka vetävät kaiken aikaa moneen eri suuntaan: elokuvat ovat sekä suomalaisia että kansainvälisiä, sekä koskettavia että hauskoja, sekä minimalistisia että liioittelevia. Keskiössä on usein tavallinen ihminen, joka joutuu yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle ja juuttuu byrokratian rattaisiin. Silti hän jaksaa tavoitella hyvää elämää ja löytää lopuksi oman yhteisönsä koirineen. Hän ei kaipaa rikkauksia vaan yhteisöllisyyttä ja perheen.        

Seppälän mielestä on kiinnostavaa, että kamera näyttää meille Kaurismäen elokuvien maailman kahdella eri tavalla. Näemme maailman tavalla, jolla henkilöhahmot sen näkevät, mutta näemme myös asioita, joita he eivät näe.                  

Aki-maailma sisältää sekä vanhaa että uutta

Elokuvahistoriallisesti Kaurismäen elokuville mielekkäinä vertailukohteina esille nousevat runollinen realismi, film noir ja modernistinen minimalismi. Elokuvan muista mestareista Seppälä mainitsee nimet Robert Bresson, Yasujiro Ozu, Luis Bunuel, Teuvo Tulio ja Howard Hawks.

Monen mielestä ”Aki-maailmaa” voidaan pitää menneenä satumaailmana, mutta Seppälän mukaan se ei sitä ole. Kaurismäki ottaa elokuvillaan kantaa politiikkaan, viime elokuvillaan erityisesti pakolaispolitiikkaan (Le Havre, Toivon tuolla puolen). Hän puolustaa tavallista ihmistä ja humanismia, jota löytyy esimerkiksi Pelastusarmeijasta (Mies vailla menneisyyttä). Tavallisen ihmisen unelmista ja pettymyksestä kertoo Tulitikkutehtaan tyttö.

– Avoin loppu sisältää myös toivon, Seppälä toteaa. Toivon tuolla puolen -elokuvassa puukotettu syyrialainen Khaled istuu merenrannassa puuta vasten, sytyttää tupakan ja katselee merelle, ja sitten Koistinen, koira, nuolee hänen kasvojaan.

Koiralla on merkitys, se kuuluu hyvään elämään.

 

Viiden opintopisteen laajuinen opintojakso ”Suomalainen elokuvantekijä Aki Kaurismäki” käynnistyy Avoimessa yliopistossa maanantaina 6.8. Ilmoittautuminen on käynnissä. Ilmoittaudu kurssille tästä.

Opintojakso on avoin kaikille, mutta erityisesti se on suunnattu Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelman opiskelijoille. Opetus on suomenkielistä.

Aki Kaurismäestä ja hänen elokuvistaan on tulossa myöhemmin tänä vuonna kirja The Films of Aki Kaurismäki, jonka on toimittanut Sussexin yliopiston tutkija Thomas Austin. Kirjoittajina on useita tutkijoita sekä Helsingin yliopistosta että ulkomaisista yliopistoista.

Lue lisää aiheesta: Opetus ja opiskelu