Artikkelien kirjoittaminen ei riitä

Populaari vaikuttaminen on tutkijalle tärkeä taito koulutuksen kuumalla kentällä. Pasi Sahlberg ravisteli myyttejä Helsingissä.

Koulutuspoliittinen keskustelu eri maissa on täynnä virheitä ja myyttejä. Näin väittää Harvardin suomalaisprofessori Pasi Sahlberg, joka vieraili Helsingissä toukokuun lopulla.

Onko esimerkiksi totta, että tärkein yksittäinen koulutuksen laatuun vaikuttava asia ovat opettajat? Pitääkö paikkansa, ettei koulutusjärjestelmä voi olla parempi kuin siinä toimivat opettajat?

Sahlbergin mukaan molemmat väitteet ovat myyttejä. Jälkimmäinen on erityisen vaarallinen, koska se johtaa vinoutuneisiin käytäntöihin. Koulutusjärjestelmään vaikuttaa moni muukin seikka, kuten johto ja missio. Oppimistuloksia sitä vastoin ennustaa paremmin oppijan perhetausta kuin opettajan toiminta.

Tällaisten väitteiden ja uskomusten viidakossa päätöksiä kuitenkin tehdään.

Viesti virtaviivaiseksi

Koulutuksen tutkijat ovat keskeisessä asemassa antamaan oikeaa ja tasapainoista tietoa päätösten seurauksista ja ilmiöiden syy-seuraussuhteista. Esimerkiksi koulutuksen tasa-arvo ja oppimissaavutukset näyttävät maiden välisissä vertailuissa korreloivan keskenään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toinen saa aikaan toisen.

Tutkimustietoa välittääkseen tutkijoiden on opittava ilmaisemaan itseään ytimekkäästi, jopa kolmella lauseella. Sahlberg opettaa omia opiskelijoitaan kirjoittamaan lyhyitä vaikuttavia tekstejä. Hänen kolmen vuoden takaista artikkeliaan What if Finland’s great teachers taught in U.S. schools? on luettu Washington Postin kautta kolme miljoonaa kertaa.

– Maailmaa ei voi muuttaa kirjoittamalla pelkästään akateemisia artikkeleita. Itse olen lopettanut niiden kirjoittamisen, Sahlberg sanoo.

Vaikuttamisen taito

Monesti valitellaan, etteivät poliitikot ja virkamiehet kuuntele uusinta akateemista tutkimustietoa. Sahlberg patistaa kysymään myös toisinpäin: tehdäänkö tutkimusta niin, että se on hyödyllistä? Hidas, monimutkainen tai epäkonkreettinen tieto ei päädy päättäjän pöydälle.

Yksittäisillä sanamuodoillakin on merkitystä. Tutkijan ja lausunnonantajan pitää olla varovainen ja täsmällinen selittäessään, miten monimutkainen jokin ilmiö on.

Pasi Sahlberg on Harvardin vieraileva työelämäprofessori ja Helsingin yliopiston dosentti. Hän puhui Helsingissä 30.5. SEDUCE-tohtoriohjelman kutsumana otsikolla Educational Research and Policy – Thin line between fact and fiction.