Tekemällä oppii tehokkaimmin, uskoo palkittu opettaja Jaanika Blomster

Ympäristötieteiden kenttäkurssit osoittavat opettajalleen joka vuosi, miten oppimisesta ja opettamisesta innostutaan. Jaanika Blomsterin kursseilla opiskelijat myös opettavat.

Joka kesä ryhmä akvaattisten tieteiden, eli merien ja järvien tutkimuksen, opiskelijoita matkustaa Etelä-Suomeen Tvärminnen tai Lammin biologian tutkimuskeskuksiin kenttäkurssille. He asettuvat asuntoloihin ja viettävät päivänsä meren äärellä.

Kurssilla he opettelevat oman alansa taitoja käytännössä: keräävät näytteitä, tekevät mittauksia ja analysoivat tuloksia, eli oppivat tekemään tutkimusta ja selvityksiä ympäristön ja sen eliöiden tilasta.

Päivään saattaa kuulua lyhyt luento, mutta suurin osa ajasta kuluu käytännön työssä.

 – Nautin kenttäkursseista ja saan niistä virtaa muuhun opetukseeni. Tutkimusasemalla muistan, että tekemällä tosiaan oppii, sanoo kursseja vetävä opettaja, palkittu yliopistonlehtori Jaanika Blomster.

Opettamisen ohella hän johtaa ympäristötieteiden kandiohjelmaa.

Opiskelijat mukaan tutkimushankkeeseen

Useimmiten opiskelijat tekevät kenttäkursseilla mittauksia omia kurssitöitään varten, mutta välillä tutkijat ottavat heitä mukaan vertaisarvioitavien tutkimusten tekemiseen.

– Yhdessä hankkeessani opiskelijat osallistuivat keräämällä leviä rannoilta näytteiksi. Yllätyin, että he olivat niin innoissaan, vaikka tehtävä oli minusta yksinkertainen.

Kokeilut vakuuttivat Blomsterin siitä, että opiskelijoita kannattaa ottaa mukaan tutkimukseen.

Ympäristötieteiden kandiohjelmassa kaksi opettajaa on järjestänyt kurssin, jossa opiskelijat ovat osa tieteellisen artikkelin kirjoittajatiimiä. He saavat kokemusta tutkimustyöstä jo varhain.

– Paikat menivät tunnissa, kun kollega avasi kurssin ilmoittautumisen.

Muutkin työelämään liittyvät kurssit ovat ympäristötieteiden opiskelijoiden suosiossa.

Blomster on esimerkiksi kehittänyt yhdessä urapalvelujen kanssa neljä kurssia, jotka tutustuttavat opiskelijat erilaisiin asiantuntijatöihin.

Yksi kursseista on maisteriopiskelijoiden projektikurssi, jonka aikana opiskelijat työskentelevät yritysten kumppaneina. Seitsemän viikon aikana he ratkovat erilaisten organisaatioiden ongelmia, kuten miettivät, miten ihmiset saisi mukaan Itämeren suojeluun tai miten maitse matkustamista voisi lisätä.

Yritykset saavat yhteistyöstä tuoreita ajatuksia ja joskus toimivia ratkaisujakin.

Vertaisopetus tuottaa hyviä oppimistuloksia

Jaanika Blomsterin kursseilla ympäristötieteiden opiskelijat myös opettavat. Esimerkiksi perehdytykset ja introkurssit, jotka esittelevät tieteenalan perusasioita, hoituvat vanhempien opiskelijoiden vetäminä. Blomster ja hänen kollegansa kouluttavat toisen vuoden opiskelijat, ja sitten nämä vetävät kurssin.

Vertaisopetuksessa opiskelijat pääsevät hyödyntämään omaa asiantuntemustaan.

– Työmäärällisesti opettajan kannattaisi vetää kurssi itse, mutta vertaisoppimisesta on niin suuret edut. Kynnys kysyä on esimerkiksi matalampi kuin yliopistonlehtorin vetäessä luentoa. 

Blomster on tehnyt kurssien yhteydessä pedagogista tutkimusta. Hän on havainnut, että yhteisöllisyyden rakentaminen ja vertaisopettaminen tuovat hyviä tuloksia. Opiskelijat oppivat ja osallistuvat.

– Olen viime aikoina huomannut, että opiskelijat haluavat kehittää opetusta ja yhteisöllisyyttä. Heidän osallistumisensa tuntuu minusta todella tärkeältä ja kivalta.