Sivistys ja tiede kaikkien ulottuville

Helsingin yliopisto antaa oppimisen iloa kaikenikäisille kaikenlaisiin elämäntilanteisiin. Tämä tavoite löytyy vastikään julkistetusta jatkuvan oppimisen visiosta.

Lasten tiedetapahtumat, työikäisille räätälöidyt täydennyskoulutukset, avoimet verkkokurssit eli MOOCit ja monitieteiset teemakokonaisuudet ovat esimerkkejä yliopiston jatkuvan oppimisen tarjonnasta.

Yliopisto haluaa avata myös enemmän maisteriopintoja suurelle yleisölle. Ensimmäinen laaja maisteriopintokokonaisuus Monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla alkaa Avoimessa yliopistossa tänä syksynä.  

Myös räätälöidyn, työelämälähtöisen koulutuksen määrää halutaan kasvattaa lähivuosina.

– Ei ole tarvetta aina suorittaa kokonaista tutkintoa, vaan ajankohtaisiin teemoihin voidaan rakentaa suppeampia koulutuspaketteja olemassa olevista tutkinto-ohjelmista, jatkuvan oppimisen projektipäällikkö Pauliina Kupila kertoo.

Isoja ajankohtaisia teemoja käsitellään jatkuvan oppimisen koulutustarjonnassa monitieteisesti. Esimerkiksi syksyllä käynnistyy Kestävyys-teemaan liittyen yritysten ja organisaatioiden johdolle ja asiantuntijoille suunnattu Kestävyys organisaation voimavaraksi -koulutuskokonaisuus.

Opetuksen perustana laadukas tutkimus

Jatkuvan oppimisen tarjonta perustuu korkealaatuiseen ja monitieteiseen tutkimukseen.

– Vahva tutkimusperustaisuus on selvä kilpailuetu aikana, jolloin yhteiskunnan kilpailukyky perustuu tietoon ja ihmiset tarvitsevat sivistystä päivittääkseen ymmärrystään muuttuvassa maailmassa, Kupila jatkaa.

– Yliopiston tehtävänä on tarjota kaikille laadukkaita oppimisen mahdollisuuksia.

Koulutus perustuu korkealaatuiseen tutkimukseen ja sen myötä koko yhteiskuntaan leviävään sivistykseen.

– Itsensä sivistämiseen ja osaamisen kehittämiseen ei aina tarvitse formaalia koulutusta. Yliopiston tarjoamaa luotettavaa tutkittua tietoa löytyy esimerkiksi podcasteina, videoina, uutisina, artikkeleina ja tiedetapahtumina, Kupila toteaa.

Yliopiston uudessa strategiassa jatkuva oppiminen on hyvin esillä. Tiedekunnat määrittelevät parhaillaan omaa jatkuvan oppimisen profiiliaan sekä suunnittelevat kehittämistoimenpiteensä yliopiston uudelle strategiakaudelle. Käynnissä on myös Avoimen yliopiston rakenteellinen kehittäminen.

Kohtaamisia uuden tiedon äärellä

Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirran mukaan on hienoa, että Helsingin yliopiston jatkuvan oppimisen visiossa on tarkasteltu jatkuvaa oppimista kokonaisuutena ja että se on tarkoitus viedä osaksi yliopiston strategiaa.

Heinivirta antaa positiivista palautetta myös siitä, että tavoitteena on tehdä näkyväksi nykyistä jatkuvan oppimisen tarjontaa ja luoda kokonaan uutta koulutusta, joka vastaa akuutteihin tarpeisiin.

Ministeriö arvioi, että lähivuosina jopa vajaa puoli miljoonaa suomalaista tarvitsisi uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta.

– Visio on sisällöltään hyvin raikas, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n osaaminen ja kasvu -sektorin johtaja Riikka Heikinheimo.

Hänen mukaansa olisi hyvä, että yliopiston koulutuksiin palaavat opiskelisivat yhtä aikaa ensimmäistä tutkintoaan suorittavien opiskelijoiden kanssa.

– Että erilaisista elämäntilanteista saapuvat kohtaisivat uudelleen uuden tiedon äärellä.

– Opetuksen kehittämiseksi erilaisia oppijoita varten pidän erityisen tärkeänä opettajien pedagogisten valmiuksien nostamista, Opetus- ja kulttuuriministeriön Kirsi Heinivirta toteaa.

Mahdollisuus osallistua maailman pelastamiseen

Koulutus voi vastata yhteiskunnan hetkellisiin työvoimatarpeisiin, mutta se vahvistaa myös yksilön ja yhteiskunnan sivistyksellistä pääomaa: oppimisen halua, kriittistä ajattelukykyä, tiedon laadukasta hyödyntämistä, yhteiskunnan kehittämistä ja rohkeaa vastuun ottamista ja kantamista.

– Ne, jotka osallistuvat jatkuvaan oppimiseen, ottavat myös osaa maailman pelastamiseen, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.