Sanakirja pitää romanikielen elävänä

Yliopisto-opettaja Henry Hedmanin monen vuoden työn tulos, moderni suomi–romani-sanakirja, vastaa erityisesti uudissanojen tarpeeseen.

– Nykyisessä tietoyhteiskunnassa on runsaasti sanoja, joilla ei ole vastineita romaniksi. Niinpä uudissanojen muodostus on tullut osaksi romanikielen arkea, Henry Hedman kertoo.

Suomen romanikielen nykyajan sanastoa on ilmestynyt syyskuussa Helsingin yliopiston julkaisemana.

työ tuottaa hedelmää

Sanakirjahanke sai alkunsa Henry Hedmanin työskennellessä romanikielen tutkijana Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus). Työ jatkui hänen siirryttyään romanikielen ja –kulttuurin yliopisto-opettajaksi Helsingin yliopistoon. Sanakirja ei syntynyt vain yksinäisellä puurtamisella: esipuheessaan Hedman kiittää mm. Kotuksen romanikielen lautakunnan puheenjohtaja Jouko Lindstedtiä, erityisasiantuntija Miranda Vuolasrantaa sekä omia romanikielen opiskelijoitaan.

– Heistä muutamat ovat myöhemmin alkaneet tehdä romanikielistä materiaalia Opetushallitukselle ja toimia romanikielen opettajina. Juuri tämän kaltaiset tulokset varmistavat jatkuvuuden sille työlle, jota olen tehnyt vuodesta 1978 lähtien, Hedman iloitsee.

Romani kielii identiteetistä

Romania puhuivat alkujaan Intiasta lähteneet kiertävät ryhmät. Sen sukukieliä ovat mm. hindi ja urdu. Suomessa puhutaan omaa romanikielen murretta. Se puolestaan on sukua Walesin, Pohjois-Venäjän, Puolan ja Baltian romanimurteille.

– On suoranainen ihme, että romanit ovat kyenneet säilyttämään heille omaleimaisen kielen ja kulttuurin aina meidän päiviimme asti, Henry Hedman toteaa.

Romanikieli on osa romanikulttuuria: se on tunnekieli, johon puhujilla on voimakas side. Sillä on merkittävä tehtävä yhteisöllisyyden tukijana, ja se auttaa säilyttämään romanikulttuurille ominaisia tapoja ja piirteitä. Arvellaan myös, että oma kieli on toiminut suojana valtaväestön hegemoniaa vastaan.

Romanikielen käyttöalue on laajentunut. Romania kuulee tiedotusvälineissä, esim. Romano mirits -uutisohjelmassa. Lasten ja nuorten romanintaitoa tukevat kouluopetus, kielikerhot ja kielipesät. Oppimateriaali pysyy ajantasaisena uudissanojen ansiosta. Myös romaninkielinen kaunokirjallisuus sekä virallisten tekstien kääntäminen vaativat käyttökelpoista, modernia sanastoa. Hedmanin mukaan tarvitaan lisää myös romaninkielisiä tv- ja radio-ohjelmia sekä lapsia ja nuoria kiinnostavaa materiaalia, esim. pelejä.

Lapset ja nuoret kielenkäyttäjiksi

Uudissanakirja on suunnattu kaikille romanikielen parissa työskenteleville sekä kieltä opiskeleville. Henry Hedman haluaisikin tulevaisuudessa nähdä lisää päteviä kielenkäyttäjiä ja innovatiivisia romanikielen opettajia.

– Tavoitteena on, että sanakirjan sanaston avulla voitaisiin laajentaa ja tukea romanikielen käyttöä etenkin romanilasten ja romaninuorten parissa.

Romanikieltä ja -kulttuuria voi myös opiskella Helsingin yliopistossa perus- ja aineopintojen verran.

– Yliopisto-opetus on vahvistanut Suomen romanikielen asemaa yhtenä perustuslaissa turvatuista vähemmistökielistä, Hedman huomauttaa.

 

Lue lisää: Suomen ja Ruotsin romaneilla on yhteiset juuret

Henry Hedman 375 humanistia -sivustolla