- Eläinlääketieteen opiskelijat kohtaavat erilaisia eettisesti haastavia tilanteita opintojensa aikana. Tämän vuoksi halusimme selvittää, muuttuuko eläinlääkäriopiskelijoiden eläinetiikka koulutuksen aikana, sekä miten heidän käsityksensä eri eläinlajien kipuntuntoisuudesta muuttuu, kertoo professori Anna Valros.
- Eläinetiikkaan koulutuksella ei juuri ole vaikutusta; opiskelijoilla utilitaristinen eläineettinen ajattelutapa on hyvin yleinen heti alusta asti. Sopimuseettinen näkökulma, jossa eläimen arvo määritetään epäsuorasti sitä kautta, mikä merkitys eläimellä on ihmisille, voimistuu jossain määrin opintojen ja vanhenemisen myötä, vaikka sen esiintyminen on edelleen hyvin vähäistä. Tiedekunta ei yleiseurooppalaiseen tapaan opeta yhtä tiettyä “oikeaa” eläinetiikkaa, vaan opiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman eläinetiikkansa piirteet ja erottamaan keskusteluissa eettinen näkemys ja faktat toisistaan, Valros jatkaa
- Sen sijaan koulutus muuttaa selvästi opiskelijoiden käsitystä eri eläinlajien kyvystä tuntea kipua, jatkaa kliininen opettaja, dosentti Laura Hänninen. Opiskelijat kaikenkaikkiaan arvioivat kiputuntoisuuden voimakkaammaksi opintojen myötä, ja eri eläinlajien erot supistuivat, eli opetus on mennyt perille, iloitsee Hänninen.
Kyselytutkimus tehtiin 1., 3. ja 5. vuosikurssin eläinlääketieteen opiskelijoille vuosina 2014 - 2016. Tutkimukseen vastasi 218 opiskelijaa, joka oli noin 35% kaikista opiskellijoista. Opiskelijoita pydettiin testaamaan oma eläinetiikkansa Animal Ethics Dilemma - nettityökalulla sekä sen lisäksi arvioimaan 11-portaisella asteikolla 13 eri eläimen kykyä tuntea kipua.
Tutkimus on julkaistu Animals-lehdessä ja avoimesti luettavissa:
Valros, A.; Hänninen, L. Animal Ethical Views and Perception of Animal Pain in Veterinary Students. Animals 2018, 8, 220.
kansikuvan valokuva: Sini Merikallio
kuvassa: Elina Lehinsalo ja Jänöliini
LISÄTIETOJA
Anna Valros, anna.valros@helsinki.fi
Laura Hänninen, laura.hanninen@helsinki.fi