MOOCit ovat tuttuja tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Siellä MOOCeja eli kaikille avoimia verkkokursseja on kehitetty ja hyödynnetty opetuksessa jo kymmenen vuoden ajan. Ensimmäisenä ”moocitettiin” ohjelmoinnin opetus yliopistonlehtorien Matti Luukkaisen ja Arto Hellaksen johdolla. Työn tuloksena kehittyi niin tehokas kisällioppimisen malli, ettei ohjelmoinnin opetuksessa ole sen jälkeen palattu lainkaan luento-opetukseen.
– Tuon kurssin tehtävät ja ohjeet löytyvät verkkoalustoilta, ja niihin tutustumisen jälkeen opiskelija ryhtyy saman tien itse tekemään. Taitojen kasvaessa tehtävät tasaisesti vaikeutuvat, tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos kertoo.
Alan vanhemmat opiskelijat päivystävät tiettyinä aikoina isossa konesalissa, jonne kurssia voi mennä tekemään ja kysymään neuvoja. Vaikeuksissa voi tietenkin kääntyä myös opettajien puoleen.Roos on huomannut ilokseen, että mallin myötä opiskelijoiden ohjelmointitaidot ovat kasvaneet kohisten.
Kansanvalistushitti Elements of AI
Tehokkaan opetustyökalun lisäksi MOOCeilla on muitakin rooleja. Ne toimivat matalan kynnyksen tutustumispaikkoina eri opintoihin. Suorittamalla tietojenkäsittelytieteen avoimet MOOC:t hyvin, voi hankkia itselleen jopa opiskelupaikan laitokselle. Helposti lähestyttävällä MOOCilla voi tehdä kansanvalistustakin. Helsingin yliopiston kaikkien aikojen hittikurssi Elements of AI:n tavoite oli kansantajuistaa tekoälyä, ja siinä se onnistui loistavasti. Teemu Roos vastasi kurssin asiasisällöistä, it-yritys Reaktor palvelumuotoilusta ja markkinoinnista. Näkyvyytensä ansiosta kurssi on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että yliopiston tietojenkäsittelytieteen ja datatieteen koulutusohjelmissa sekä Reaktorin omissa rekrytoinneissa on nähty huima kasvupiikki hakijamäärissä kurssin jälkeen.
– Siitä ei ole ollut haittaa, että Googlen toimitusjohtaja ja Ranskan presidentti ovat kurssiamme ja tavoitteitamme kehuneet. Helsingin yliopistoa ja Reaktoria pidetään cooleina paikkoina maailmalla, Roos iloitsee.