Hyvämaineisen ja tasalaatuisen peruskoulun jälkeen nuorten koulutuspolut eriytyvät. Vaikka suomalainen peruskoulu on tasa-arvoinen, on maahanmuuttajalasten vaikeaa integroitua koulunkäyntiin suomalaisten oppilaiden mukana ja ylipäätään päästä toisen asteen opintoihin. He jäävät koulupudokkaiksi suomalaisnuoria useammin.
Ehkä tähän asti vähäisen maahanmuuttajamäärän vuoksi maahanmuuttajanuorten koulutukseen siirtyminen on Suomessa monimutkaisempaa kuin monissa muissa maissa, arvelee tutkijatohtori Mira Kalalahti. Hän havaitsi, että maahanmuuttajataustaisten nuorten asema on ristiriitainen: he suhtautuvat koulutukseen myönteisesti mutta kohtaavat oppimis- ja opiskeluvaikeuksia.
– Maahanmuuttajanuorten ammatilliset tavoitteet ovat korkealla, mutta he epäröivät suomalaistaustaisia nuoria useammin toisen asteen valinnoissaan. Nuoret eivät aina tunnistaneet omaa osaamistaan, korkeita ammatillisia tavoitteitaan ja niihin johtavia koulutuspolkuja, Kalalahti toteaa.
Vaatimukset ja riskit kasvavat
Kalalahden mukaan nuoren valintoja määrittävät ammatillinen suuntautuminen, koulukokemukset ja voimavarat. Tänä päivänä nuori ei siirry lukioon tai ammatilliseen koulutukseen kerran, vaan siirtymiä ja polkuja voi olla useita ja erilaisia.
– Nuorten on otettava entistä enemmän riskejä matkalla aikuisuuteen. Entistä enemmän on myös niitä, jotka ovat erilaisissa välitiloissa: eivät opiskele eivätkä ole töissä.
Valinnoista selviytyminen on vaikeampaa, jos nuoren kielitaito on heikko, kulttuuriset erot ovat suuria tai perheeltä saatu tuki vähäistä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhemmat eivät aina osaa tukea lapsiaan opinnoissa, ja nuoret tasapainoilevat valinnoissaan omien toiveidensa, opinto-ohjauksen ja perheen odotusten välillä.
Maahanmuuttajat eivät ole kuitenkaan yksi yhtenäinen ryhmä, vaan he edustavat lukuisten maiden kulttuureja ja elämäntapoja. Koulutusjärjestelmän vieraus, vanhempien odotukset, kielitaidon asettamat esteet ja opinto-ohjaukseen liittyvät ongelmat edellyttävät siirtymävaiheisiin resursseja, joustavuutta ja pitkäkestoisuutta.
– Nuoria tulisi ohjata opinnoissa kokonaisvaltaisesti kunnioittamalla ja huomioimalla heidän etninen sekä kulttuurinen taustansa, Kalalahti sanoo.
–-
Mira Kalalahden, Janne Varjon ja Markku Jahnukaisen artikkeli Immigrant-origin youth and the indecisiveness of choice for upper secondary education in Finland on ilmestynyt Journal of Youth Studies –julkaisussa.