Luonnontieteiden soveltaminen ympäristökysymyksiin, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ruuan tuotantoon alkoivat kiinnostaa minua

Ympäristö- ja elintarviketalouden kolmivuotinen kandiohjelma eli YET tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella maatalous-, ympäristö-, ja luonnonvaraekonomiaa. Koulutusohjelmasta valmistutaan taloustieteilijöiksi, jotka osaavat hyödyntää soveltavasti taloustieteitä, ruokaketjua ja ympäristöä niitä koskevien haasteiden ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Alina, Kaius ja Nadia kertovat ohjelman sisällöstä ja siitä, millaista opiskelu on Viikin kampuksella.
 
Alina Matula on 22-vuotias ympäristö- ja luonnonvaraekonomian opiskelija. Hän opiskelee nyt kolmatta vuotta ja kirjoitti syksyllä kandidaatintutkielman vihreästä sijoittamisesta.
 
Kaius Jaatinen, 26, opiskelee maatalousekonomiaa, josta hän on pian saamassa sekä kandidaatin että maisterin paperit lähes samaan aikaan.
 
Nadia Korkman, 22, on valinnut opintosuunnakseen ympäristö- ja luonnonvaraekonomian, josta hän parhaillaan kirjoittaa kandidaatintutkielmaa. Hän on myös suorittanut ympäristötieteiden kursseja, kuten ekologiaa ja ympäristöpolitiikkaa.
 

Miten päädyit opiskelemaan ympäristö- ja elintarviketalouden koulutusohjelmaan? 

Kaius: Lukiossa opiskelin paljon luonnontieteitä, kuten biologiaa, kemiaa ja fysiikkaa. Olen myös aina pitänyt matematiikasta. Luonnontieteiden soveltaminen ympäristökysymyksiin, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ruuan tuotantoon olivat teemoja, jotka alkoivat kiinnostaa minua. Viikissä näitä asioita pääsi yhdistämään ja soveltamaan taloustieteen kanssa.

Alina: Kuulin sattumalta ystävältä hänen ystävästään, joka opiskeli ympäristö- ja elintarviketaloutta. Ala kiinnitti heti huomioni. Ympäristöasiat eivät olleet minulle mitenkään erityisen läheinen asia, mutta ala kuulosti erittäin järkevältä tavalta ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Olin alunperin ajatellut kansantaloustieteen opiskelua, mutta ympäristöpuolen tuominen mukaan opintoihin tuntui houkuttelevalta. YET on myös Suomen ainoa koulutusohjelma, jossa näihin asioihin voi erikoistua näin syvällisesti. 

Nadia: Ennen kandiohjelmaan hakeutumista olin pohtinut ruotsinkielisiä politiikan opintoja. Ympäristöasiat ovat kuitenkin kiinnostaneet minua aina paljon. Koin myös talouden ymmärtämisen tärkeäksi. Ajattelin, että näiden kaikkien yhdistäminen olisi hyvä idea, joten päädyin valitsemaan YET:n. Työmarkkinoilla ympäristö- ja talousasiat ovat usein haastavia sovittaa yhteen, joten halusin oppia, miten niitä pystyisi yhdistämään ja tekemään yhteiskunnasta kestävämmän. 

Mikä on ollut opiskelussa kivointa?

Kaius: Hienointa minusta opiskelussa on ollut opittujen asioiden soveltaminen työelämässä. Opinnoista on saanut paljon konkreettisia taitoja, joiden olen huomannut olevan uniikkeja työmarkkinoilla. Joten oman ammattiosaamisen kehittäminen on ollut palkitsevinta.

Alina: Kivointa opiskelussa ovat olleet uudet ystävät, sekä itseopiskelu ja erilaiset tapahtumat. Myös ainejärjestötoiminta on ollut mukavaa. Hienoa on ollut myös oman maailmankuvan avartuminen ja oma ajattelun kehittyminen.

Nadia: Olen ollut aktiivinen opiskelijaelämässä – olen toiminut esimerkiksi Agroforstin puheenjohtajana. Pääsin mukaan järjestön satavuotisjuhliin, jossa oli noin 400 vierasta, ja se oli yksi isoimmista jutuista opiskeluelämässäni. Opiskelun aikana olen myös tavannut tosi paljon mukavia ihmisiä, ja päässyt opiskelemaan suomenkielisten ihmisten kanssa!  

Mikä YET-opintojakso on jäänyt mieleesi ja miksi?

Kaius: Eniten mieleen ovat jääneet laskentatoimen kurssit, sillä niistä ollut erityisesti hyötyä töissä. Lisäksi R-koodaaminen ja lineaarinen mallintaminen ovat olleet minulle mieluisia. Tilastollisen analyysin ymmärtäminen on ollut hienoa, sillä sitä voi käyttää niin moneen asiaan, kuten maatalouden ja ympäristöasioiden parissa tai finanssialalla tai teollisuudessa.

Alina: Tykkäsin erityisesti kurssista Ympäristöpolitiikka Suomessa ja Euroopan unionissa. Kurssilla oli paljon vierailevia luennoitsijoita, jotka tekivät kurssista mielenkiintoisen.  Fuksivuonna myös Markku Ollikaisen ympäristötaloustieteen johdantokurssi avasi oven ympäristötaloustieteen maailmaan. Kurssit, joista on saanut konkreettista kosketuspintaa maailmaan, ovat jääneet mieleen. Esimerkiksi Metsien käytön ja suojelun taloudelliset mallit -kurssi auttoi ymmärtämään hiilinieluihin liittyvää keskustelua.

Nadia: Olen pitänyt paljon ympäristöpolitiikkaan liittyvistä kursseista. Ympäristöpolitiikka Suomessa ja Euroopan unionissa -kurssi oli erityisen kiinnostava! Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen oli myös erittäin mielenkiintoinen kurssi, josta opin paljon uutta.

Mikä on ollut opiskeluissa yllättävää, eli mitä et osannut hakiessa odottaa?

Kaius: Mitään suurta yllättävää ei ole opinnoissa tullut vastaan. Opinnot ovat olleen suurin piirtein mitä odotin. Kävin IB-lukion, mikä valmisti hyvin akateemiseen opiskeluun. Yliopistossa erona on kuitenkin se, että kurssit saa valita täysin itse, joten valinnanvapautta on paljon.

Alina: Opinnoissa ei ole ollut mitään kovin yllättävää. Ajattelin, että Viikissä kaikki opiskelijat olisivat jotenkin suuresti ympäristöorientoituneita, mutta Viikissä on kuitenkin paljon erilaisia ihmisiä eri syistä.

Nadia: Olisin ajatellut, että pakollisissa opinnoissa olisi ollut jonkin verran luonnontieteitä. Olen kuitenkin ottanut itse joitakin ympäristötieteen kursseja.

Alina Matula on suuntautunut opinnoissan ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaan.

Alina Matula on suuntautunut opinnoissaan ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaan.

Voiko ympäristö- ja elintarviketalouden koulutusohjelmassa opiskella, vaikka ei olisi hyvä matematiikassa?

Kaius: Olen itse aika matemaattinen, ja omaan matemaattisen ajattelutavan. Kaikki eivät pidä kuitenkaan matemaattisista kursseista, mutta ohjelmassa voi valita suunnan niin, ettei opinnoissa tarvitse niin paljon matematiikkaa, esimerkiksi politiikkaan tai yrittäjyyteen liittyviä kursseja. 

Alina: Voit! En ole itse ollut koska hirveä hyvä matematiikassa, vaikka kirjoitin lukiossa pitkän matematiikan. Kuitenkin, kun opiskelet jotain mikä kiinnostaa, ja matematiikan voi yhdistää konkreettisiin asioihin, sen opettelu luonnistuu helpommin. Myös opetuksen laatu vaikuttaa paljon oppimiseen. Täällä on ollut tosi hyvää opetusta. Olen myös kehittynyt paljon matematiikassa ja koen olevani siinä nykyään ihan hyvä!

Miten opintojen suorittaminen ruotsiksi on onnistunut? Onko tarjolla kursseja ruotsiksi?

Nadia: Teen osan opinnoistani ruotsiksi ja osan suomeksi. Saan tehdä tentit ja kanditutkielman ruotsiksi. Ympäristötieteistä löytyy myös kursseja ruotsiksi, ja olen ottanut myös joitain sellaisia kursseja. Myös taloustieteen ja matematiikan kurssit voi tehdä ruotsiksi.

Mitä pidät Viikin kampuksesta? 

Kaius: Minusta Viikin kampus on tosi kiva paikka. Täällä on hienoa luontoa ympärillä, kasvihuoneita, sekä paljon opiskelijaravintoloita. Viikissä hyvää ovat myös tietokoneluokat ja tiedekirjasto. 

Alina: Viikki on mielestäni kiva paikka. Kampusalue on iso, mutta silti aina Viikissä näkee paljon tuttuja. Viikissä pyörii pääasiassa pelkästään opiskelijoita, toisin kuin vaikkapa keskustakampuksella. Viikissä on myös riittävästi ruokapaikkoja, ja välimatkat rakennuksien välillä ovat sopivat. Kivaa on myös, että luontoa löytyy ympäriltä.

Nadia: Tykkään, että Viikissä on paljon erilaisia ja eri aloja opiskelevia ihmisiä. Kampus on myös tosi iso ja täällä on hyvät mahdollisuudet opiskeluun. Kampuksella on myös paikkoja, joissa voi vain hengailla. Vaikka rakennukset kampuksella eivät ole ulkopuolelta kovin kauniita, sisätilat ovat viihtyisiä.

 

Nadia Korkmania kiinnostaa YET-kandiohjelmassa se miten talous ja ympäristö sopivat yhteen, sekä miten niiden tulisi muuttua tulevaisuudessa.

Nadia Korkmania kiinnostaa YET-kandiohjelmassa se miten talous ja ympäristö sopivat yhteen, sekä miten niiden tulisi muuttua tulevaisuudessa. 

Kuvaile tavallista opiskelupäivääsi.

Kaius: Olen tehnyt paljon töitä opintojen ohessa. Välillä olen käynyt paljon luennoilla, välillä tehnyt enemmän hommia itsenäisemmin. Kuitenkin minulla on aina ollut jonkinlainen opiskelurutiini. Periodien suunnittelu ja aikataulutus on ollut tärkeää. Vaikka ei olisi luentoja, niin silti allokoin aikaa opiskeluun arkipäiville.

Alina: Tavallisesti menen aamusta luennolle, jonka jälkeen on aikaa tehdä tehtäviä sekä muita hommia. Päivemmällä sitten on monesti vielä toinen luento, mutta yleensä päivät ovat melko rentoja. Jos päivän aikana ei ole luentoja, menen aamulla kirjastoon ja opiskelen itsenäisesti. Päivissä on paljon vaihtelua, mutta mielestäni on kivaa, että on vähän erilaisia päiviä. Harvoin kuitenkaan joutuu olemaan yksin, vaan opiskeluun löytyy melkein aina seuraa!

Nadia: Päivässä on yleensä kaksi luentoa. Luennoille on aina kiva tulla. Kampuksella voi nähdä kavereita ja käydä lounaalla. Opiskelut vaativat tietenkin jonkin verran vaivaa, mutta koskaan en ole stressannut liikaa. Harvoin jään luentojen jälkeen kirjastoon opiskelemaan. Opiskeleminen on siis ihan rentoa.

Millaisia opiskelumuotoja YET-kandissa erityisesti suositaan? 

Kaius: Kandivaiheen alussa opinnoissa oli aika paljon massaluentoja ja tenttejä. Hiljalleen siirryttiin kuitenkin enemmän kohti pienryhmiä. Maisteriopinnoissa tenttejä on jonkin verran, mutta suurimmaksi osaksi opiskelu on ryhmätyö- ja projektipainoitteista. Ryhmätyöt olivat aluksi aika turhauttavia, mutta yliopistossa on hyvä mahdollisuus opetella työskentelemään ryhmässä. Työelämässä ryhmätyön suunnittelu ja kokouskäytännöt ovat erittäin tärkeitä, joten niitä kannattaa harjoitella! Ryhmätyötaidot ovatkin parantuneet paljon ajan myötä.

Alina: Opiskelumuodot vaihtelevat tosi paljon kurssista riippuen. Opinnoissa on ollut kuitenkin paljon esimerkiksi laskutehtäviä, esseitä sekä ryhmätöitä. 

Nadia: Kurssit, joilla on vierailijaluennoitsijoita, ovat tosi mielenkiintoisia, sillä niissä on eri teemoja ja luennoitsijat tietävät omasta aiheestaan tosi paljon. Alussa peruskursseilla on paljon massaluentoja. Ruotsinkielisillä kursseilla oli kuitenkin pienryhmiä. Itselläni saattaa olla siis vähän erilainen kokemus kuin muilla.

 

Millaista opiskelijaelämää vietät?

Kaius: Kandivaiheessa kävin jonkin verran opiskelijajuhlissa, mutta olen ollut paljon töissä opintojen ohessa. Myös omat harrastukset ovat vieneet aika paljon aikaa, joten opiskelijatapahtumissa käyminen on jäänyt ajan myötä vähemmälle.

Alina: Opiskeluelämässä on ollut erilaisia vaiheita. Kävin opintojen alussa töissä samaan aikaan, mikä oli ajoittain rankkaa, sillä myös luennoilla piti käydä. Yleisesti opiskelu on ollut tosi vapaata, olen itse saanut päättää tahdin. Alussa kävin paljon tapahtumissa, mutta nyt jo vähän vähemmän. Kuitenkin välillä käyn vieläkin hauskoiksi kokemissani tapahtumissa. 

Nadia: Kävin fuksivuonna paljon bileissä ja meille muodostui tosi kiva porukka. Vieläkin menen opiskelijakavereiden kanssa erilaisiin tapahtumiin. Olen myös ollut aktiivisesti mukana järjestämässä tapahtumia. Se on tuonut paljon lisäarvoa opiskelijaelämään.

Mihin tähtäät kandivaiheen jälkeen?

Kaius: Kandivaiheen aikana työkokemusten kautta huomasin, että haluan olla yksityisellä sektorilla töissä. Maisteriopinnoissa aloin sen takia keskittämään opintoja siihen suuntaan. Keskityin nyt esimerkiksi laskentatoimeen, ohjelmointitaitoihin ja johtamiseen.

Alina: Kandivaiheen jälkeen tähtään maisteriin. En vielä tiedä kuitenkaan mihin maisteriin, mietin muutaman eri vaihtoehdon välillä. Myös ulkomailla maisterin opiskelu on yksi vaihtoehto. Ajattelin myös vielä joskus ehkä opiskella toisen maisterintutkinnon, sillä koen, että jatkuva oppiminen järkevää.

Nadia: Olen ajatellut kandivaiheen jälkeen ECGS-maisteria tai jatkaa AGERE-maisterissa. Olen miettinyt myös hakevani maisteriin ulkomaille, mutta en tiedä missä olisi Suomea paremmat mahdollisuudet opiskella ympäristöasioita. Ajattelin myös mennä maisterivaiheessa vaihtoon jonnekin Euroopan ulkopuolelle!

Onko jotain erityistä mitä opintojesi myötä haluat saavuttaa?

Kaius: Opintojen myötä haluan saavuttaa perustaitoja, joita voin tulevaisuudessa työelämässä hyödyntää. Niitä löytyy yliopistolta vaikka kuinka, joten kannattaa etsiä rohkeasti eri osastoilta ja tiedekunnista erilaisia kiinnostavia kursseja!

Alina: En halua asettaa ylimääräisiä raameja sille, mitä minun tulisi saavuttaa. Toivon kuitenkin, että tutkinnon ja työelämässä olemisen jälkeen voisin kokea olevani jonkin asian ammattilainen ja tietäväni, että muutan maailmaa parempaan suuntaan omalla työpanoksellani.

Nadia: Haluan saada laajan ymmärryksen alani aiheista. Haluan ymmärtää paremmin, miten talous ja ympäristö sopivat yhteen, sekä miten niiden tulisi muuttua tulevaisuudessa. Pidän hyvänä asiana, että opinnoissa voi erikoistua ympäristöasioihin, sillä mielestäni se on tärkeä asia nykymaailmassa.

Millaisia uramahdollisuuksia koulutusohjelmassa opiskelevalle tarjoutuu? Oletko itse töissä alan töissä? 

Kaius: Mielestäni opinnot tarjoavat hyvät työllisyysmahdollisuudet. Työura riippuu paljon siitä, mihin itse suuntaa. Jos haluat yksityiselle sektorille, voit esimerkiksi keskittyä laskentatoimeen ja johtamiseen. Niille, jotka haluavat esimerkiksi tutkijaksi tai vaikka ministeriöön, on omat polkunsa. Näitä voi miettiä jo kandivaiheessa. Harjoitteluista saa paljon tietoa erilaisista mahdollisuuksista. Kannattaa siis kesäisin hakea omaan alaan liittyviä paikkoja, jotta saa tietoa minkälaista on olla töissä erilaisilla tahoilla.

Alina: Uramahdollisuudet vaihtelevat paljon! Ohjelmasta voi työllistyä niin yksityiselle kuin julkisellekin puolelle. Työllistyä voi myös tutkijaksi, asiantuntijaksi, konsultiksi tai vaikka politiikkaan. Mahdollisuudet ovat laajat, ja ne riippuvat paljon siitä, mikä kiinnostaa, ja mihin suuntaan viet opintojasi. Koulutus antaa hyvän pohjan siihen, miten hahmottaa kestävyyttä taloudellisesta näkökulmasta.

Nadia: Mielestäni opiskelut avaavat oven moneen suuntaan. Omassa harjoittelussa huomasin, miten opinnot voivat valmistaa monenlaiseen hommaan! Jos kiinnostaa puhdas taloustiede, voi opinnoista päästä puhtaasti taloutta käsittelevälle alalle. Toisaalta kuitenkin myös ympäristöalalle pääsee töihin. 

Mitä haluaisit sanoa YET-kandiin hakemista harkitsevalle?

Kaius: Kannattaa hakea! Luonnonvarojen ja ympäristöalan osaamista vaaditaan entistä enemmän yrityksissä, etenkin energia-, metsä- ja elintarvikealalla. Lisäksi erilaiset teemat, kuten vastuullinen sijoittaminen tai kiertotalous, ovat enemmän ja enemmän pinnalla. Viikistä saa osaamista näihin asioihin!

Alina: Kannattaa hakea! Jos vähänkään kiinnostaa ympäristö, ruoka tai kulutus, niin YET on varmasti hyvä suunta, joka mahdollistaa useita reittejä. Maisteriohjelman voi valita vaikka mistä vaihtoehdoista myöhemmin! Opinnot tarjoavat hyvän pohjan taloudelliselle osaamiselle, joka on mielestäni arvostettua työmarkkinoilla. Hakeminen oli elämäni huikein päätös, jota en ole katunut. Opinnoissa ei myöskään heti tarvitse tietää, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä.

Nadia: Hae vaan! Tämä on tosi hyvä kandiohjelma, joka antaa hyvän pohjan moneen eri asiaan. Opinnot vaativat kuitenkin kiinnostusta ympäristö- tai elintarvikealaan. Vaikka hommat ovatkin välillä vaikeita, niin kaiken voi oppia! Ohjelmasta saa myös hyviä mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin.