Kuvittele, että Suomi olisi kolmekymmentä kertaa suurempi ja suomalaisia olisi lähes kuusikymmentä kertaa enemmän kuin nyt. Kuvittele, että kansallisuusryhmiä olisi kolmisenkymmentä ja että joidenkin etnisten vähemmistöjen ansiot jäisivät alle puoleen keskitasosta. Kuvittele, että lähes joka viides suomalainen lapsi eläisi köyhyydessä.
Yhdysvalloissa tämä on karua todellisuutta. Amerikkalaiset kaipaavat tasa-arvoista ja yhtäläistä peruskoulutusta, mutta 30 viime vuoden ajan maan koulujen vitsauksena ovat olleet heikot koetulokset, korkeat keskeyttämisluvut ja ennakkoluuloista johtuvat ongelmat.
Harvardin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani Kathleen McCartney puurtaa työkseen amerikkalaisen varhaiskasvatuksen ja suurkaupunkien julkisen peruskoulutuksen parissa.
— Yhdysvaltain köyhimmät etniset vähemmistöt pärjäävät lähes joka suhteessa heikommin kuin keskiluokkaan kuuluvat ikätoverinsa.
Huonomman yhteiskunnallisen aseman ja heikomman koulumenestyksen välistä korrelaatiota selittää osaltaan se, ettei köyhemmillä vanhemmilla ole varaa lähettää lapsiaan arvostettuihin yksityiskouluihin. Ainoa vaihtoehto on julkinen koulu.
— Suurkaupunkien köyhiä lapsia uhkaavat teiniraskaudet, väkivalta ja päihteet. Perheissä esiintyy usein fyysistä ja psyykkistä sairautta, rikollisuutta ja työttömyyttä.
Miksi kunnollinen koulutus ei onnistu? Yksi suurimmista esteistä on pirstaleinen koulujärjestelmä. Yhdysvalloissa on 15 000 koulupiiriä, joissa sovelletaan kunkin rahoittajan mukaisia näkemyksiä ja opetusohjeita. Yhtenäisiä opetusohjelmia ei juuri ole. Opettajat yrittävät parhaansa, mutta monet kokevat taistelun turhaksi. Alalla onkin suuri vaihtuvuus. Julkiset koulut joutuvat jatkuvasti palkkaamaan uutta väkeä — usein vasta-alkajia.
— Opetus on heikkoa etenkin siksi, että opettajat eivät edes odota julkisten koulujen oppilaiden pärjäävän opinnoissa, eivätkä oppilaat sitten pärjääkään, McCartney toteaa.
Alisuoriutujat ansaitsevat vähemmän, sairastavat enemmän ja päätyvät todennäköisemmin vankilaan. Kaikki tämä maksaa yhteiskunnalle.
— Koulutukseen liittyvät valintamme aiheuttavat maallemme isoja taloudellisia ongelmia.
McCartney on taistellut tarmokkaasti laadukkaan varhaiskasvatuksen puolesta ja on hiljattain pannut alulle uuden kasvatusalan johtamiskoulutuksen.
— Kurssi on suunnattu niille, joilla on kykyä johtaa amerikkalainen kouluopetus uusille urille — ja amerikkalaisesta käytännöstä poiketen se on opiskelijoille ilmainen.
Kathleen McCartney vieraili kesällä Harvard Club of Finlandin 15-vuotisjuhlassa sekä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa.
Tekstin on suomentanut Tiina Ohinmaa.