Jari Lavonen: Suomella on velvollisuus viedä koulutusosaamistaan kehittyviin maihin

Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla. Koulutusvienti on tehokas keino ratkaista ongelmia ja rakentaa parempaa tulevaisuutta.

”Funda Ujabule school in Soweto, eli suomalaisen mallin mukainen harjoittelukoulu perustettiin kuusi vuotta sitten Johannesburgin yliopiston Soweton kampukselle. Harjoittelukoulu on yksi tapa kehittää opettajaksi opiskelevien opetustaitoja Etelä-Afrikassa. Koulu syntyi Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun harjoittelua ohjaavien luokanlehtoreiden ja Johannesburgin yliopiston yhteistyönä.

Olennaista tässä pitkäjänteisessä kehittämisessä on ollut se, ettei suomalaista mallia siirretty Etelä-Afrikkaan sellaisenaan. Ensin tunnistettiin tutkimuksen avulla piirteitä, joilla on yhteys opiskelijoiden osaamisen kehittymiseen nimenomaan Etelä-Afrikassa.

Menetelmä toimi. Lokakuussa 2018 julkaistun tutkimuksen perusteella suomalaisesta mallista muokattu ja Etelä-Afrikan kontekstiin sovitettu harjoittelukoulu tukee opiskelijoiden osaamisen kehittymistä tietyin osin jopa alkuperäistä, Suomessa käytössä olevaa mallia paremmin.

Erilaiset yhteiskunnat, erilainen koulutus

Koulutus lisää hyvinvointia, vähentää syrjäytymistä, edistää kestävää kehitystä ja on yhteydessä talouden kasvuun. Koulutusosaamisen vienti kehittyviin maihin on siksi yksi tehokkaimmista keinoista ratkoa maailmalaajuisia ongelmia.

Suomalainen koulu herättää kansainvälisesti valtavaa kiinnostusta, ja meillä on yksi maailman arvostetuimmista koulutusjärjestelmistä. Olemme koulutuksen suurmaa, ja siksi meillä on jopa velvollisuus viedä koulutusosaamistamme kehittyviin maihin. Kuten ulkoministeriön tuore selvitys esittää, opetus ja koulutus tulisi nostaa vahvemmin keskusteluun kehitysyhteistyöstä, kehityspolitiikan tavoitteenasettelussa ja rahoituksessa.

Koulutusjärjestelmää ei kuitenkaan voi siirtää maailmalle sellaisenaan, koska yhteiskunnat ovat niin erilaisia. Esimerkiksi perheiden odotukset koulun käytännöistä vaihtelevat. Jos haluaisimme viedä peruskoulun tällaisenaan ja saada sen toimimaan muualla, meidän pitäisi vaihtaa opettajien lisäksi myös oppilaat ja vanhemmat.

Voimme kuitenkin viedä sellaista osaamista, jota tarvitaan haasteiden tunnistamiseen, yhteisölliseen asioiden kehittämiseen ja eri asiantuntijoiden osaamisen kasvattamiseen. Esimerkiksi suomalainen opettajankoulutus ja sen järjestäminen yliopistotasoisesti voivat sopivin muunnoksin soveltua myös muihin maihin ja yhteiskuntiin.

Opettajien koulutus tiedeyhteisössä on poikkeuksellista

Kehittyvissä maissa yhä useampi lapsi on viime vuosina päässyt käymään koulua. Opetus on kuitenkin paikoin ollut niin heikkotasoista, etteivät tulokset ole kansainvälisten vertailututkimusten mukaan hyviä.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että opettajien koulutus on lyhyt ja kouluissa ryhmäkoot suuria, jolloin oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja oppilaiden tukeminen on vaikeaa. Myös oppimateriaalit ja oppimisympäristöt voivat olla heikkotasoisia. Jos koulutusta halutaan parantaa, on siis parannettava opettajankoulutusta ja opettajien työskentelyolosuhteita.

Suomessa opettajankoulutus on tutkimusperustaista. On maailmanlaajuisesti poikkeuksellista, että opettajat koulutetaan yliopistoissa, joissa tehdään myös korkeatasoista tutkimusta. Meillä opettajaksi opiskelevat tekevät samantasoisen akateemisen opinnäytteen kuin muutkin yliopisto-opiskelijat.

Viro kehitti opettajankoulutusta nopeasti

Suomessa uskotaan, että maisterikoulutuksen saaneilla opettajilla on palo kehittää koulua ja omaa osaamistaan jatkuvasti sekä innovoida ratkaisuja paikallisiin ongelmiin. Tämän asenteen vieminen myös muualle maailmaan on tärkeää.

Hyvä esimerkki onnistuneesta opettajankoulutuksen kehittämisestä on Viro. Viron itsenäistymisen jälkeen Suomesta lähti useita tohtoreita Tarttoon ja Tallinnaan kouluttamaan sikäläisistä opettajankouluttajista tohtoreita yhdessä virolaisten kanssa. Nyt Viro on yksi koulutuksen kärkimaista maailmassa ja esimerkiksi useilla Pisa-tukimuksenosa-alueilla jo Suomea edellä. Me voisimme ottaa jo Virosta esimerkkiä monissa koulutukseen liittyvissä asioissa, kuten nuorten opettajien perehdyttämiskoulutuksen järjestämisessä.

Monissa kehittyvissä maissa ongelmana on, etteivät opettajat ole saaneet laadukasta koulutusta. Esimerkiksi Pakistanissa opettajien tiedot ja taidot ovat usein heikompia kuin Suomessa ylioppilailla.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisellä tiedekunnalla  ja yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu HY+:lla ja on käynnissä hanke, jossa kehitetään Pakistanissa aloittavan opettajankoulutusyksikön toimintaa ja mietitään keinoja, miten opettajat voivat kouluttaa itseään. Olemme saaneet vietyä sellaista asennetta, että opettajien koulutusta halutaan kehittää ja viedä eteenpäin.

Oppijakeskeisyys ja autonomiset opettajat tuottavat tulosta

Opettajankoulutuksen lisäksi me voisimme viedä kehittyviin maihin lähestymistapojamme. Suomessa kouluun ja oppimiseen suhtaudutaan eri tavoin kuin useimmissa muissa maissa. Meillä ei kannateta koulussa tiukkaa testaamista ja kuria, vaan lähestytään oppimista oppijakeskeisesti.

Suomen menestys esimerkiksi Pisa-tutkimuksissa ei perustu standardoituihin testeihin, vaan kokonaisvaltaisempaan näkemykseen oppilaiden hyvinvoinnista ja kehityksestä.

Monissa maissa opettajien onnistumista mitataan oppilaiden suoriutumisella ja erilaisilla rankingeilla. Tämä voi mennä jopa siihen, että jos oppilaat eivät yllä tietylle tasolle, opettaja saa potkut. Ajatellaan, että sillä ei ole niin väliä, miten opettajat koulutetaan, kunhan tulee tuloksia.

Oppijakeskeiseen lähestymistapaamme liittyy myös se, että meillä opettajat ovat autonomisia. Opettajilla on vapaus suunnitella oppitunteja joustavasti oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Meillä opettajat ovat myös mukana suunnittelemassa opetussuunnitelmia ja esimerkiksi tuottamassa oppimateriaaleja.

Hyvä esimerkki kokonaisvaltaisesta koulun ja koulutuksen viennistä on Helsingin yliopiston koulutuksen, designin ja konseptoinnin ammattilaisten perustama startup-yritys HEI Schools. Hei Schoolsin kehittämä konsepti varhaiskasvatukseen on helposti käyttöön otettava ja auttaa opettajia ottamaan lapsen lähtötilanteen huomioon ja kehittämään lapsen osaamista kokonaisvaltaisesti – ei vain valmentamaan testejä varten.

Opettajankoulutus on Suomessa vetovoimaista osittain juuri autonomian ansiosta. Monissa muissa maissa, Pohjoismaissakin, opettajan ammatti on vähemmän haluttava vaihtoehto kuin meillä. Esimerkiksi Norjassa on havaittu, että opettajankoulutuksen vetovoima on lisääntynyt, kun siitä on tehty maisteritasoista.

Yhtäläiset mahdollisuudet toivat Suomelle menestystä

Suomen menestys koulutuksessa perustuu paitsi akateemisesti koulutettuihin opettajiin myös koulutukselliseen tasa-arvoon. Pitää muistaa, että pitkälti koulutuksen avulla Suomikin on noussut vain muutamissa vuosikymmenissä köyhästä agraariyhteiskunnasta yhdeksi maailman vauraimmista valtioista.

On tehty poliittinen päätös, että koulutuksen pitää olla tasa-arvoista, ja 1970-luvulla luotiin kaikille yhteinen peruskoulu. Samoihin aikoihin päätettiin, että opettajat pitää kouluttaa yliopistossa maisteritasoisissa ohjelmissa. Näillä päätöksille menestyksemme on pitkälti rakentunut.

Me suomalaiset opettajankouluttajat haluamme luoda yhdessä parasta osaamista maailmaan. Siksi monet meistä on lähtenyt mukaan sellaisiin hankkeisiin, joissa voidaan saada aikaan muutoksia erityisesti kehittyvissä maissa.”

Lisää aiheesta

Jari Lavonen

Jari Lavonen

Kasvatustieteen professori