Innostunut opettaja Kimmo Vehkalahti painottaa kaavojen sijaan käytännönläheisyyttä

Kimmo Vehkalahti opettaa tilastotiedettä päivän uutisiin liittyvillä tehtävillä. Hänen kursseillaan haastavana pidetystä aiheesta innostutaan käytännönläheisen harjoittelun ansiosta.

Kylmä hiki kohoaa opiskelijoiden otsalle aloitusluennolla. Jokin aikoja sitten suoritettu pakollinen tilastotieteen kurssi kummittelee päällimmäisenä mielessä niin, että edessä oleva kurssi jopa pelottaa. Mutta kurssin lopuksi tilanne on kääntynyt päälaelleen ja opiskelijoiden palaute on poikkeuksellisen positiivista.

– Nautin opettamisessa siitä, kun opiskelijat innostuvat aiheesta, jossa eivät alkujaan uskoneet pärjäävänsä, sanoo palkittu yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti.

Vehkalahti on yksi huippuopettajien verkoston Opettajien akatemian perustajajäsenistä. Taival Helsingin yliopistossa alkoi kolmekymmentä vuotta sitten tilastotieteen opiskelijana. Miltei saman mittainen on hänen polkunsa opettajana, joka muuttaa mielikuvia tilastotieteestä.

Vehkalahti on soveltavan tilastotieteen dosentti, datatieteilijä ja englanninkielisen Contemporary Societies -maisteriohjelman (COS) johtaja. Hänen kursseillaan korostuvat avoimen datatieteen ja yhteiskuntatilastotieteen perusmenetelmät sekä todellisten aineistojen analysointi.

Vehkalahtea käy ainakin osittain kiittäminen haastavana koetun tieteenalan kasvavasta suosiosta. Kursseilla opitaan muun muassa mallintamista, ohjelmointia ja koodausta sekä avoimen tieteen ja datan käytäntöjä.

– Päivitän kurssieni sisältöjä ajankohtaisilla aiheilla, kuten uutisilla. Viimeksi lisäsin Yhdysvaltain presidentinvaaleja koskevan verkkosivun ennakkotehtäväksi, jossa voi kokeilemalla ottaa tuntumaa tilastollisen merkitsevyyden käsitteeseen. Kurssit myös muovautuvat opiskelijoiden kysymysten myötä aina omanlaisikseen, Vehkalahti sanoo.

Algoritminen ajattelu kannattaa kaikilla aloilla

Vehkalahti pitää tilastollista ajattelua ja tilastojen lukutaitoa yleishyödyllisinä kykyinä, joita kannattaa soveltaa eri tieteenalojen lisäksi myös laajemmin työelämässä ja arjessa.

– Opiskelijat saavat kursseiltani monia yhteiskuntadatatieteen perustaitoja, joita voi soveltaa loputtomiin. Tutkin itse juuri nyt esimerkiksi italialaisten uhkapeliriippuvuutta sekä yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointia.

Vehkalahti peräänkuuluttaa tieteen ja datan avoimuutta. Vapaasti käytettävissä oleva avoimen lähdekoodin R-ohjelmointikieli soveltuu tähän tarkoitukseen loistavasti. Luonnontieteissä pitkään käytettyä ohjelmaa on ryhdytty viime vuosina hyödyntämään myös humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa.

– Tärkeintä on algoritminen ja datalähtöinen ajattelu, joka tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi sosiaalisesta mediasta voi poimia lukemattomia lähtökohtia tutkimukseen.

Innostava opettaja vuorovaikuttaa verkossakin

Vehkalahti on kokenut luennoitsija, joka on opettanut vuosittain yhtä yliopiston suurista MOOCeista eli massakursseista verkossa. Kaikille avoin Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen -kurssi kerää useita satoja osallistujia.

 – Koronaviruspandemian myötä olen hyödyntänyt kursseilla Zoom-videoviestintäpalvelua. Se on tuonut mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia olla läsnä ja vuorovaikuttaa. Virtuaaliset huoneet pienryhmille sekä näkymän jako niin opettajan kuin opiskelijan tietokoneelta tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden ratkoa menetelmäkursseilla aina ilmeneviä teknisiä haasteita.

Vehkalahti ennustaa, että koronavirustilanteen aikaansaama digiloikka on tullut jäädäkseen. Jatkossakin suuri osa kursseista voidaan järjestää pääosin verkossa.

– Zoomissa on helppo tallentaa osia luennosta jatkokäyttöä varten. Lisäksi erilaisilla toiminnoilla voi luoda yhteisöllisyyden tuntua suurillakin verkkokursseilla.

Vehkalahti näkee numeerista ja sanallista dataa kaikkialla, kuten kurssiensa osallistujalistoilla. Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen -kurssin on käynyt yli 15 000 opiskelijaa, ja yleisimpien etunimien kärkisijalla on Laura.

– Olen monesti tullut tutkiskelleeksi opiskelijoiden etunimiä. Tyypillisimpiä ovat viisikirjaimiset nimet, joissa ei esiinny ääkkösiä, kuten Laura ja Antti. Jakauman runsaudesta kertoo, että jo nimien alkukirjaimet kattavat kaikki suomen kielen aakkoset.

 Vehkalahden into alaansa kohtaan tarttuu kuulijoihinkin.

– Saan opiskelijoilta paljon palautetta innostuksestani. Suhtaudun intohimolla tilastotieteeseen, ja opin jatkuvasti itsekin. Kurssin tunnelma voi olla aluksi jännittynyt, mutta sitten innostava ja jopa hauska!

Kolme kysymystä Kimmo Vehkalahdelle

Datatieteilijä, Contemporary Societies -maisteriohjelman (COS) johtaja ja palkittu yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti on työskennellyt Helsingin yliopistossa miltei 30 vuotta. Vehkalahti valittiin vuonna 2013 Opettajien akatemiaan yhtenä sen 30 perustajajäsenestä.

Osana opetus- ja tutkimustyötään Vehkalahti on muun muassa kirjoittanut oppikirjan Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät sekä Brian S. Everittin kanssa teoksen Multivariate Analysis for the Behavioral Sciences.

Vehkalahti on opettanut paljon erilaisia kursseja. Hän on kehittänyt Suomen ensimmäisen, kaikille avoimen tilastotieteen verkkokurssin ja opettaa nykyään toista, pääasiassa tohtoriopiskelijoille suunnattua avointa verkkokurssia (Introduction to Open Data Science).

Mikä on parasta Helsingin yliopistossa?

Yhteisö eli hyvät opiskelijat ja mukavat kollegat.

Entä Helsingissä opiskelukaupunkina?

Helsinki on kodikas, luonnonläheinen, piskuinen suurkaupunki.

Minne Helsingissä veisit ulkomailta vierailulla olevan ystävän?

Uutelan rantakallioille kävelemään tai Vuosaaren vesille melomaan.