91 prosenttia vuonna 2012 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneista oli töissä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Työttömänä tästä joukosta oli 3 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 6 prosenttia.
Tulos selviää 11.6. julkaistuista uraseurantakyselyn tuloksista Helsingin yliopiston osalta. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantakyselyiden valtakunnalliset tulokset julkaistiin 7.6.
Työmarkkinoiden sirpaleisuus 2010-luvulla on jättänyt jälkensä valmistuneiden maistereiden uraan.
− Työttömyyttä oli kokenut valmistumisen jälkeen 34 prosenttia vastanneista. Kasvua edelliseen, vuonna 2016 tehtyyn kyselyyn verrattuna on yksi prosenttiyksikkö. Onneksi työmarkkinatilanne on parantunut loppuvuodesta 2016 asti ja työttömyys on nyt voimakkaassa laskussa, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopiston urapalveluista kertoo.
Työttömyyttä kokeneiden osuudet vaihtelevat paljon koulutusaloittain. Eläinlääketieteellisessä, kasvatustieteellisessä, oikeustieteellisessä ja teologisessa osuus kasvoi edelliseen kyselyyn verrattuna. Muista tiedekunnista valmistuneiden tilanne joko parani hieman tai pysyi samana.
Yrittäjyys kasvussa, työllistymisen koulutusta vastaavuus ja laatu tyydyttävät
Kyselyn perusteella maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat pitävät oman osaamisen sanoittamista tärkeimpänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä. Sama tulos oli myös edellisessä kyselyssä. Muut esille nostetut työllistymistä edistävät tekijät ovat työkokemus, tutkinnon aineyhdistelmä, suhdeverkostot ja harjoittelu.
Helsingin yliopistosta valmistuneiden yleisimmät työnantajasektorit olivat yritykset, kunnat tai kuntayhtymät. Näissä työskenteli lähes 60 prosenttia vastanneista. Seuraavaksi eniten työskenneltiin yliopistoissa ja kolmannella sektorilla, mukaan lukien järjestöt, säätiöt, seurakunnat ja vastaavat.
− Yli viidennes valmistuneista on myös toiminut yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina valmistumisen jälkeen. Valtaosalle tähän joukkoon kuuluvista kyseessä on ollut sivutoiminen yrittäjyys. Pitkällä aikaväillä tarkasteltuna näyttää siltä, että kyseinen ilmiö olisi kasvussa, Carver huomioi.
Tulokset osoittavat, että Helsingin yliopistosta valmistuneet maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat ovat pääosin tyytyväisiä tutkintoonsa.
Työelämän osaamisvaatimusten näkökulmasta yliopistokoulutuksella on selvät ja tunnistettavissa olevat vahvuudet, mutta myös kehittämiskohteet.
− Kyselyyn vastanneet kokevat, että he pystyvät hyödyntämään yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja työssään hyvin. Lisäpanostusta kuitenkin toivotaan opintojen yleisiin työelämätaitoihin. Vastauksissa korostuivat esimerkiksi neuvottelutaitojen, stressinsietokyvyn ja yhteistyö- ja projektinhallintataitojen merkitys työelämässä, Carver kertoo.
Tohtoreiden työttömyysjaksot uran alussa yleistyneet
Vuonna 2014 valmistuneista tohtoreista oli töissä 3 vuotta valmistumisen jälkeen 93 prosenttia. Työttömänä oli 4,5 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 2,5 prosenttia vastaajista.
Valtaosa Helsingin yliopistosta valmistuneista tohtoreista tekee päätyökseen tutkimusta. Yleisimmät työnantajasektorit olivat yliopisto, yritykset ja kunta tai kuntayhtymät.
Carverin mukaan vastausten perusteella on syytä olla huolissaan tohtoreiden alku-uran työttömyysjaksojen yleistymisestä.
− Erityisesti humanistisilla aloilla yhä useampi tohtori on kohdannut uransa alussa työttömyyttä. Ero aiempiin kyselyihin selittynee ainakin osittain yhä koventuneella kilpailulla tutkimusrahoituksesta.
Tyytyväisyys tohtorin tutkinnon eri osa-alueisiin kasvussa
Helsingin yliopistossa uraseurantakyselyyn vastanneista tohtoreista 87 prosenttia arvioi olevansa tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta.
− Positiivista on, että tyytyväisyys on lisääntynyt kaikilla kyselyn piirin kuuluneilla tutkinnon osa-alueilla: tutkimusalaan liittyvässä sisällöllisessä osaamisessa, metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvässä osaamisessa, asiantuntijuudessa, tutkimusetiikassa ja tieteellisessä viestinnässä, Carver luettelee.
Koulutuksen sisältötoiveissa vahvimmassa nousussa tohtoreiden vastauksissa aiempiin kyselyihin verrattuna olivat yrittäjyys, opetustaidot, johtamistaidot ja urasuunnittelu.
− Tohtorikoulutuksen kehittämisessä on keskeistä varmistaa, että tutkimusosaamisen lisäksi tuetaan myös vuorovaikutustaitojen, opetustaitojen, projektiosaamisen, viestintäosaamisen ja urataitojen kehittymistä, Carver korostaa.
Lisätietoja yliopistojen uraseurantakyselyn valtakunnallisista tuloksista: Maisterit ja tohtorit työllistyvät monipuolisesti – yliopisto-opinnot kehittävät kykyä oppia uutta, tohtorin tutkinto auttaa saamaan vaativampia ja mielekkäämpiä tehtäviä (Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry 7.6.)
Tulokset tiedekunnittain Helsingin yliopistolla: Urapalvelujen uraseurantaraportit