"Haluan pelastaa ihmishenkiä lisäämällä tietoa mikrobilääkeresistenssin vaaroista"

Jesse Vänttisen mukaan meidän kaikkien tulisi tuntea mikrobilääkeresistenssin vaarat. Hän löysi kutsumuksensa opiskellessaan Helsingin yliopistossa ja tutkii nyt aihetta työkseen.

Jesse Vänttinen oli hermostunut. Opintoihin kuuluva harjoitustehtävä oli kasvamassa odottamattoman suuriin mittoihin. Marraskuisena perjantai-iltana vuonna 2016 Vänttinen ja hänen opiskelutoverinsa olivat järjestämässä tapahtumaa, jonka tarkoituksena oli välittää tietoa mikrobilääke- eli antibioottiresistenssistä, toisin sanoen mikrobin kyvystä vastustaa tiettyä lääkettä, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen mikrobin aiheuttama tauti.

Tapahtumasta tuli menestys. Illan aikana järjestettiin luento ja alan johtavien asiantuntijoiden välinen paneelikeskustelu. Paikalle tuli satakunta henkilöä, joista monet totesivat illan päätteeksi saaneensa hyödyllistä tietoa ymmärrettävässä muodossa.

– Tapahtuman menestys tuntui niin hyvältä, että meidän oli juhlittava onnistumista. Minusta tuntui, että tein jotain konkreettista mikrobilääkeresistenssikriisin torjumiseksi.

Kolme vuotta myöhemmin Vänttinen ja muut ryhmän jäsenet ovat ehtineet järjestää jo neljä vuotuista Antibioottiresistenssi-iltaa. Vänttinen työskentelee myös mikrobilääkeresistenssiä tutkivassa ryhmässä ja opiskelee samalla mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelmassa.

Mikrobiologian opinnot olivat alun perin Vänttisen varasuunnitelma. Miten niistä tuli hänen intohimonsa?

Käänteen tekevä kurssi

Kun Vänttinen aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa, hän oli hakenut jo neljästi opiskelemaan lääketiedettä, mutta ei ollut saanut opiskelupaikkaa. Mikrobiologia vaikutti kelvolliselta kakkosvaihtoehdolta.

Pian tieteenala kuitenkin tempaisi hänet mukaansa.

– Käsitin nopeasti, että mikrobiologia vaikuttaa maapallolla aivan kaikkeen aina luonnossa tapahtuvasta ravinnekierrosta ihmisen ruoansulatuskanavaan. Mikrobiologian laaja-alaisuus huimaa minua edelleen.

Kolmantena opiskeluvuonnaan Vänttinen suoritti kurssin, joka mullisti hänen elämänsä. Kyse oli hänen sivuaineeseensa biotekniikkaan liittyvästä kurssista, jonka opettaja pyysi opiskelijoita kehittämään biotieteisiin liittyviä yrittäjyysideoita.

Opettaja ehdotti, että Vänttisen ryhmä järjestäisi tapahtuman valitsemastaan aiheesta eli mikrobilääkeresistenssistä.

– Kurssi oli todella hyödyllinen, koska meidän piti opetella esittämään ideamme niin, että kaikki ymmärtäisivät ne. Ensimmäisen Antibioottiresistenssi-illan jälkeen minusta tuntui, että olin löytänyt oman juttuni.

Tiedon levittämistä yliopiston tuella

Miksi on tärkeää, että ihmiset tietävät mikrobilääkeresistenssistä? Vänttisen mukaan aihe on tärkeä siksi, että tilanne on niin vakava. Tuoreen raportin mukaan lääkehoitoon vastaamattomat taudit voivat aiheuttaa vuosittain 10 miljoonaa kuolemantapausta vuoteen 2050 mennessä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mikrobilääkeresistenssi on yhä vakavampi uhka kansanterveydelle maailmanlaajuisesti.

– Ilmastonmuutoksen tapaan mikrobilääkeresistenssi vaikuttaa kaikkeen. Koska infektioiden estäminen on elintärkeää kriisin torjumisen kannalta, meidän on valistettava ihmisiä esimerkiksi rokotusten ja käsienpesun merkityksestä.

Jo vuoden ajan Vänttinen on kuulunut One Health Finland -yhdistykseen, joka edistää ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointia. Antibioottiresistenssi-iltoja järjestetään nykyisin yhdistyksen alaisuudessa.

Yliopisto on tukenut Vänttisen ryhmää tapahtumien järjestämisessä. Monet Antibioottiresistenssi-iltojen asiantuntijavieraista ovat olleet yliopiston tutkijoita, ja kahden viime vuoden aikana tapahtuma on järjestetty Tiedekulmassa, joka on Helsingin yliopiston omistama, kaupungin keskustassa sijaitseva moderni tila yliopistossa tehtävän tutkimuksen esittelyyn.

“Opintoni ovat kehittäneet sekä työelämä- että tutkimustaitoja"

Opiskeltuaan yliopistossa kolme vuotta Vänttinen pääsi opintojensa ansiosta unelmatyöhönsä. Hän aloitti tutkimusharjoittelijana tutkimusryhmässä, jossa myös yrittäjyyskurssin opettaja työskentelee.

Harjoittelun jälkeen Vänttinen on jatkanut hankkeessa tutkimusavustajana. Hän kehuu yliopiston joustavuutta. Hän on pystynyt työskentelemään kokoaikaisesti ja opiskelemaan, ja – mikä tärkeintä – hänelle on jäänyt vapaa-aikaakin. Mahdollisuus suorittaa tenttejä sähköisissä tenttitiloissa itselle sopivina aikoina on ollut erityisen hyödyllistä.

 – Joustavuuden ansiosta opintoni ovat edenneet aikataulussa ja olen pystynyt samalla kehittämään tehtävässäni sekä työelämä- että tutkimustaitojani.

 ”Yliopisto on tarjonnut minulle mahtavia uramahdollisuuksia

Vänttinen kirjoittaa parhaillaan graduaan siitä, miten nopeasti liikkuvat DNA-elementit siirtyvät bakteerisolusta toiseen. Aihe liittyy myös mikrobilääkeresistenssiin, koska mikrobilääkeresistenssigeenit sijaitsevat yleensä liikkuvissa DNA-elementeissä. Hän arvioi valmistuvansa muutaman kuukauden sisällä.

Vänttinen ei halua miettiä tulevaisuuttaan, koska hän on tyytyväinen nykytilanteeseensa ja työskentelee tutkimushankkeessa vielä ainakin vuoden.

Sen pidemmälle meneviä suunnitelmia Vänttisellä ei ole, mutta tulevaisuuden epävarmuus ei huolestuta häntä.

– Haluaisin jatkaa sitä, mitä teen jo nyt eli muun muassa opettaa, tehdä tutkimusta ja työskennellä laboratoriossa. Yliopisto on jo tarjonnut minulle mahtavia uramahdollisuuksia. Toivon, että voin jatkossa perehtyä entistä syvällisemmin mikrobilääkeresistenssin tutkimiseen ja auttaa ongelman ratkaisemisessa.

 

Lue lisää biologian kandiohjelmasta. Ohjelmassa on mukana viisi tieteenalaa: ekologia ja evoluutiobiologia, fysiologia ja neurotiede, genetiikka, kasvitiede sekä mikrobiologia.

Lisätietoa mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelmasta.

Tutustu opiskeluvaihtoehtoihin Helsingin yliopistossa ja miten haet niihin.