Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta siirtyi etäopetukseen maaliskuussa pika-aikataululla. Vaikka siirtymä ei ollut kivuton tai helppo, syntyi kevään mittaan paljon uusia hyviä käytäntöjä.
Tiedekunta selvitti opettajien kokemuksia haastatteluin, jotka toteutti projektisuunnittelija Aino Haavisto. Loppukeväästä 2020 tehdyissä haastatteluissa selvisi, että opettajat ovat olleet moniin pakotettuna syntyneisiin käytäntöihin tyytyväisiä.
Tiedekunnan kursseista jouduttiin perumaan kokonaan vain muutama laboratoriokurssi. Joidenkin kurssien kenttätöitä jouduttiin perumaan tai muuttamaan toisen muotoisiksi, mutta toisaalta yksi fysiikan laboratoriokurssi toteutettiinkin kentällä ja opiskelijoiden omilla laitteilla.
– Yksi suurimmista hyödyistä uuden muotoisella kurssilla oli, että omilla laitteilla tekeminen rajasi harjoitustyön tason sopivaksi. Opiskelija ei voinut sotkeutua teoriaan valitsemalla liian vaikeaa aihetta, sanoi kyseisen kurssin opettaja haastattelussa.
Opettajat kaipasivat epävirallisia kohtaamisia
Vastaajien enemmistö oli sitä mieltä, että etäopetus sujui yllättävän hyvin, ja kurssit saatiin pääosin toimimaan myös etänä. Isoimpana tukena opettajille ovat olleet lähikollegat ja omat koulutusohjelmat.
Ryhmätöiden esittelyt ja muut esitelmät toimivat videokonferensseina hyvin. Yhden ohjelmoinnin harjoituskurssin vetäjä sanoi harkitsevansa jatkossakin pitävänsä töiden esittelyt etänä.
Strukturoitu vuorovaikutus siirtyi etätyöskentelyksi sujuvasti, mutta lähes kaikki haastatellut sanoivat jääneensä kaipaamaan epävirallisia keskustelumahdollisuuksia: kohtaamisia käytävällä tai kysymyksiä luentotauolla.
– Sekä tieteen tekeminen että oppiminen ovat sosiaalisia prosesseja. Kokonainen prosessi tiedeyhteisöön kasvamisesta ei helposti siirry etäopetukseen, totesi yksi vastaaja.
Uudenlaisia akateemisia taitoja
Opetuksen sisällöt eivät muuttuneet, mutta opitut akateemiset taidot muuttuivat jonkin verran.
– Olin ajatellut, että en voi vaatia ryhmätyötä Avoimen yliopiston verkkokurssillani, koska kurssilaiset sijaitsevat eri puolilla maata. Tämä kevät kuitenkin näytti, että ryhmätyön tekeminen sujuu myös etätyöskentelynä. Ehkä jatkossa ryhmätyöstä tulee osa myös Avoimen yliopiston kurssia, kertoi yksi haastateltava.
Monilla kursseilla opettaja ja opiskelijaryhmä keskustelevat opiskelijoiden itsenäisesti tekemistä tehtävistä jälkikäteen. Osa suullisiksi aiotuista keskusteluista siirtyi videopuheluiksi, mutta monilla kursseilla kirjallisten tehtävien osuus kasvoi.
– Tehtyjen tehtävien läpikäynnin tarkoitus on opettaa opiskelijoita keskustelemaan tieteestä. Kirjallinen vertaisarviointi saattoi täyttää tämän oppimistavoitteen jopa aiempaa paremmin, sanoi yksi opettaja.
Kun yhteydenpito kurssilaisiin ei onnistunut kampuksella, opettajat laajensivat yhteydenpitorepertuaariaan. Monet kysyivät opiskelijoiltaan, mitä kautta he haluavat mieluiten pitää yhteyttä: sähköposti, pikaviestin vai videokonferenssisovellus?
Yksi opettaja loi videoluentojensa rinnalle erillisen kyselytunnin, jossa opiskelijat pääsivät kysymään kurssin asioista joko puhumalla etäyhteydellä tai chatissä.
Videoyhteys osoittautui toimivaksi tavaksi hoitaa monia asioita, ja opiskelijat tulivat paikalle videokonferensseihin jopa toisilta aikavyöhykkeiltä.
– Monet opiskelijat kiittivät sitä, että ehtii paremmin osallistua, kun ei tarvitse kulkea Kumpulaan. Varsinkin työelämässä jo olevat opiskelijat toivoivat mahdollisuutta tehdä opintoja jatkossakin etänä, sanoi yksi vastanneista opettajista.
Miltä opetus näyttää viiden vuoden päästä?
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opettajat näkivät kevään 2020 pakotetussa digiloikassa sekä mahdollisuuksia että ongelmia.
Yksi haastatelluista visioi, että opettajat alkaisivat tulevaisuudessa kokeilla uusia opettamisen tapoja paljon aiempaa laajemmin. Haastateltavat toivoivat muutenkin verkkopedagogiikan työkalupakin laajenemista.
Kokonaan tai osittain verkossa olevaa opetusta jo aikaisemmin tehneet taas sanoivat, että paljon on jo tapahtunut, eikä mitään radikaalisti uutta ole vielä näkyvissä.
– Moocit [massive open online course] menevät entistä enemmän autenttisten oppimiskokemusten suuntaan monivalintakysymysten ja sen sellaisten sijasta, pohti yksi haastatelluista.
Opettajien mielestä tulevaisuudessa opetuksen suuri haaste on opetuksen yhteisöllisyys: miten opiskelijat kasvavat tiedeyhteisöön, jos läsnä ollaan aiempaa vähemmän?